SFHS Topmenu: Finlander | SFHS | Repository | Talko | DEE |

Genos 1936 vol 7 7 1.htm

From SFHS

Jump to: navigation, search

Genos 7(1936), s. 1-33 (Kirkonarkistojen tuhoutumiset.)

GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirkonarkistojen tuhoutumiset.

Osmo Durchman

Täydennys III.

(VII.)

Kirkollisten rakennusten ja asiakirjain tuhoutumisia koskevat tiedot näyttävät olevan tyhjentämättömiä. Lähdeaineiston hajallisuudesta johtuu, että siitä tekee yhä uusia ja uusia löytöjä. Jotta vastaisuudessa, kun kirkonarkistojen sisällyksestä laaditaan yksityiskohtainen yleisluettelo, kuten esim. Tanskassa tutkimuksen helpoittamiseksi jo on tehty [1], ja siinä samoin voitaisiin tuhoutumisonnettomuuksista seurakunnittain yhtenäisesti antaa mahdollisimman seikkaperäisiä tietoja asiakirjasarjoissa tavattavien aukkojen selitykseksi, julkaistaan alempana nyt kerääntynyt verraten laaja lisäaineisto. Tämä sisältää tällä kerralla huomattavasti enemmän sellaista, jota kirjallisuus ei ole tuntenut ja perustuu se paitsi eräisiin tuomiokirjatietoihin harkinnan mukaan lukuisille kirkkoherranvirastoille tehtyihin uudistettuihin pappilain paloja koskeviin tiedusteluihin (415), joissa on annettu erikoisosoituksia määrättyjen tietojen löytämiseksi. Näihin yleensä erittäin auliisti annetuista, asianomaisille paljon vaivaa, turhaakin, tuottaneista vastauksista - tosin varsin eriarvoisista, riippuen kunkin kirkkoherran harrastuksesta, siitä miten kauan on seurakunnassa toiminut y.m. seikoista - tässä lausutaan harras kiitos. Toivottavasti 1800- ja 1900-lukujen kokopalot nyt on suurimmalta osalta todettu, mutta vieläkin niitä varmastikin jokunen puuttuu. Vaillinaisia ovat edelleen tiedot varsinkin 1700-luvulta. Tärkeätä aineistoa sisältävät ilmeisesti kirkonarkistojen katselmus- ja tarkastuspöytäkirjat sekä inventaarioluettelot ynnä rovastikuntien arkistoissa säilytettävät asiakirjat, joihin on tehty merkintöjä paitsi hävinneistä ja poistetuista asiakirjoista myös paloista, usein tarkkoine päivämäärineen, mutta näiden asiakirjain läpikäyminen ja tuhoutumisten toteaminen on nykyisin yksityiselle aivan ylivoimainen tehtävä. Kun kappalaispappilain, pitäjänapulaisten ja saarnaajien asunnon (ne eivät edes aina olleet virkataloja) rakentaminen ja ylläpito varemmin yleensä kuului yksinomaan papin omiin eikä seurakunnan velvollisuuksiin, ei näiden paloista ole aina tietoja kirkonarkistojen asiakirjoissa. Tällaisen uuden pappilan rakentaminen ei näet tullut pitäjänkokouksen käsiteltäväksi. Tässä selitys siihen, että tiedot näistä pappiloista valitettavasti ovat suuresti puutteelliset etenkin kappeliseurakuntiin ja rukoushuonekuntiin nähden.

Seuraavassa luettelossa esiintyy kahdeksantoista uutta seurakuntaa (Hammarland, Heinjoki, Karinainen, Karstula, Kestilä, Kirvu, Kylmäkoski, Liljentaali, Merikarvia, Nakkila, Pihlajavesi, Piippola, Pohjois-Pirkkala, Simo, Tenhola, Toholampi, Vuolijoki ja Ypäjä), joten kirkollisia rakennuksia koskevia onnettomuuksia nyt tunnetaan ja asiakirjamainintoja on 374 seurakunnasta, päinvastaisia on siis 215 [2].

1800-luvun täysipaloihin on nyt lisättävä:

1/11 1803 Eurajoella pappila
1806 Snappertunassa pappila
21/3 1808 Kiukaisissa pappila
25/7 1813 Kiihtelysvaarassa kellotapuli [3]
Ennen 1826 (? 1772) Suomenniemellä pappila
23/6 1841 Pukkilassa pappila
1855 Kokemäellä pitäjänapulaisen pappila
kevättalv. 1858 t. 1859 Säräisniemellä pappila [3]
/4 t. /5 1860 Kuopion maaseurak:ssa 2. kappalaisen vuokra-asunto
19/4 1867 Pirttikylässä pappila [3]
4/7 1875 Teuvalla pappila
kev. 1876 Nivalassa pappila [3]
ennen 29/5 1882 Sakkolassa kappalaisen pappila
19/7 1885 Pyhäjärvellä V.l. kappalaisen pappila
6/6 1886 Toholammilla pappila
17/5 1890 Luumäellä kappalaisen pappila
20/7 1891 Nurmeksessa apulaisen pappila

1900-luvun suurpaloihin:

11/7 1900 Iitissä kappalaisen pappila
/7 1900 Piikkiössä pitäjänapulaisen pappila
10/3 1903 Taivassalossa kappalaisen pappila [3]
19/7 1905 Luumäellä kappalaisen pappila
16/6 1907 Vesilahdella kappalaisen pappila
4/6 1908 Ylitorniossa pappila
14/1 1912 Kemin maaseurak:ssa kappalaisen pappila
10/6 1922 Vuolijoella pappila
16/3 Munsalassa Pensalan rukoushuone
1/12 1934 Ulvilassa Pappilan rukoushuone [3]
30/7 1935 Ähtärissä kirkko ja kellotapuli

Täten siis 1800-luvulta tunnetaan 157 täysituhoutumaa: 70 pappilaa (joista 10 kappalaisen tai pitäjänapulaisen virkataloa [4], 5 tilapäistä papin asuntoa), 55 kirkkoa ja 32 kellotapulia. - Vastaavat numerot 1900-luvulta ovat 89 kokopaloa eli 38 pappilaa (niistä 12 kappalaisen virkataloa [5] ja 1 vt. kirkkoherran asunto), 37 kirkkoa (joista 8 rukoushuonetta), 13 kellotapulia ja 1 seurakuntatalo [6].

Liitteinä julkaistaan otteita eräistä Turun hiippakunnan tuomiokapitulin kiertokirjeissä antamista kirkonarkistojen hoitoa ja niiden inventeerausta koskevista ohjeista viranhaltijan vaihtuessa, koska näillä määräyksillä on varsin suuri sivistyshistoriallinen arvo, ovat vaikeasti käytettävissä ja ansaitsevat tulla yleisemmin tunnetuiksi. Paitsi tässä esitettyjä kiertokirjeitä huomautuksineen ja muistutuksineen kirkonarkistojen inventeerauksista, on sellaisia annettu sekä aikaisemmin (esim. 19/12 1804 No. 107 § 4 ja 15/1 1806 No. 116 § 8 kappeliseurakuntiin nähden) että myöhemminkin, jonka jälkeen kirkkolakiin 6/12 1869 on §:ään 301 otettu määräys inventeerauksesta papinvaihdossa. Tässä julkaistuja liitteitä täydentää Ad. Neovius, Handlingar rörande hopbringandet och bevarandet af arkäologiskt, historiskt och etnografiskt material i vårt land (Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirja XI), Helsinki 1890, ss. 118-178. Erikoisesti pistää silmään piispa Jacob Tengströmin voimakas huolenpito kirkonarkistojen säilymisestä, johon häntä johti historiallinen tutkijavaistonsa, ja - mikä merkillisintä - hän on, ollen monessa suhteessa aikaansa edellä, kahdestikin (kiertokirjeissä 26/1 1805 ja pappeinkokouksessa 16-20/9 1807 [7]) esittänyt toivomuksen kirkonarkistojen asiakirjain jäljentämisestä ja jäljennösten säilyttämisestä rovastikuntain arkistossa (liitteet VI ja V) [8]. Tämän hän omien tutkimuksiensa vuoksi, joiden tuloksena oli hänen mainio teoksensa »Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke-Stift» I-III, Åbo 1820-1822, ensi sijassa kohdisti seurakuntia, papistoa ja virkataloja koskeviin asiakirjoihin. Määräykset rovastikuntien arkistojen inventeerauksesta, ovat sikäli merkittäviä, että Tengström niissä antoi ohjeita siitä, mitä asiakirjoja näiden, tutkijoiden vähän käyttämien, mutta valitettavasti ylen hoidotta jääneiden arkistojen tulee sisältää, määräys, joka ei liene yleisesti tunnettu (liite VI). Monet Tengströmin huomiot ja huomautukset ovat edelleen ajankohtaisia. Miten hän onnistui jäljentämispyrkimyksissään on tuntematonta, mutta se selvinnee, kun asiakirjat saadaan talletetuiksi maakunta-arkistoihin ja inventeeratuiksi [9]. Tuskin kopioiden lukumäärä on mikään huomattava, kun suurimmalta osalta papistoa aina on puuttunut harrastusta historiallisiin tutkimuksiin, joskin lukuisia ilahuttavia poikkeuksia on. Joka tapauksessa lienee jotakin sellaistakin pelastunut, joka muuten paloissa ja hoidon puutteessa on tyystin hävinnyt, joskin näitä jäljennöksiäkin on sittemmin voinut tuhoutua. Tengströmin määräystä ei myöhemmin ole uusittu ja papisto, lääninrovastitkin, sen vähitellen unohtaneet - tavallinen hyödyllisten aloitteitten kohtalo, kun ei ole jatkajaa ja sellaista, joka asiaa pitäisi vireillä, mikä sen välttämätön edellytys on.

ALASTARO. Turun tuomiokapitulin rikosasiain pöytäkirjasta 19/8 1840: »Kapellanen [J. J.] Lagerbohm befanns ha låtit sina minderåriga barn förstöra en äldre kommunionbok, varav endast en del återstod. Han inkallades till domkapitlet för att emottaga föreställning för sin 'försummelse att bättre förvara och vårda omhänderhavda kyrkoböcker'» [10].

EURAJOKI. Pappila paloi pyhäinmiesten päivänä 1/11 1803 samanaikuisesti kuin uusi kirkko vihittiin [11].

HAILUOTO. Täydennykseksi pappilan palossa (siinä tuhoutui sekä uusi vasta valmistunut päärakennus että vanha, jossa vielä asuttiin) 2/8 1901 tuhoutuneista asiakirjoista annettuihin tietoihin, luetellaan tässä 11/9 1901 tehdyn katselmuspöytäkirjan merkinnät häviöistä: pitäjän sinetti teräksestä (lahjoitettu 1818), käsikirja v:lta 1757, rippikirjat 1751-1890, lastenkirja 1881-1890, vihittyjen luettelo 1812-1896, syntyneitten kirja 1840-1892, muuttaneiden luettelo 1841-1897, aviokuulutusten luettelo 1843-1896, kunink. kollegioiden ja maaherran käskyt ym. 1696-1745, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat 1812-1819, 1831-1853, tilintekokirja kirkon varoista v:sta 1831, samoin rakennuskassan varoista, vihko kaikenlaisia pitäjää koskevia asiakirjoja luetteloineen, katovuonna 1832 pitäjään asetetun vaivaishoitokomitean pöytäkirjat ja muut asiakirjat.

Hamina. Kirkon palo oli 28/6 1742, jolloin kaupunki ennen luovuttamista venäläisille sytytettiin tuleen [12].

Hammarland. Syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten kirja 1722-1794 on inventaarioluettelon mukaan hävinnyt n. 1820.

Hauho. Venäläisten murtautuminen kirkkoon tapahtui 29/9 1713: »sitten kun heidän aikomuksensa tulla siihen eteläisen oven läpitse, jonka aikoivat rikki hakata kirveillä ei onnistunut. Samassa tilassa ovat ne jumalattomat miekalla lyöneet kirkon eteläisessä porstuassa seisovan Bartolomeus'en kuvaa päähän, josta niinkuin myös oven murrosta vielä selviä jälkiä näkyy» (Hauhon kirkonkirjoihin tehty merkintä). Chr. Herkepæuksen 1756 julkaiseman pitäjänkertomuksen mukaan venäläiset kirkonmäellä polttivat kirkonkirjat ja muut vanhat todistuskappaleet [13].

Heinjoki. Vaikka historiakirjat (vihittyjen ja kuolleitten luettelot) alkavat vasta 1820 (aikaisemmat ovat Muolaan yhteydessä) ja tilikirjat 1820, on rippikirjoja v:sta 1774, (lastenkirjoja v:sta 1822).

HEINOLA, maaseurakunta. Pappila paloi tuhopoltosta vähän ennen 8/10 1791, jolloin se pitäjänkokouksen pöytäkirjan mukaan oli tuhottu tuhaksi, niin että pastori Samuel Johan Antellin oli täytynyt »rakkaan puolisonsa kanssa öiseen aikaan paeta Jumalan armollisen avun turvin» palavasta rakennuksesta. Uusi pappila on pöytäkirjan mukaan 18/3 1792 27 kyyn. pitkä ja 12 kyyn. leveä, mutta valmistui lopullisesti vasta 30/8 1818.

HIRVENSALMI. Pappilan palossa 16/3 1928 tuhoutui vain jokin määrä vanhoja muuttokirjoja, jotka eivät olleet sijoitetut kansliahuoneen tulenkestävään holviin.

HOLLOLA. Pappila paloi poroksi 6/2 1706. Siinä tuhoutui rovasti Gustaf Bernerin suuri omaisuus, mm. runsaasti hopea- ja kultaesineitä ja 900 talariin arvioitu kirjasto, kaikkiaan 5,314 talarin kup.r. edestä. »Och blef nu allmänt intygat, denna eldskadan af wådelig händelse i så måtto treffat honom Probsten, att dess hustru Madam Anna Carstenia, som någon tijdh till baaka warit passionerad, har för sin restitution skull låtit opgiöra een lijten eldh i Cammaren, hwar wed hon ehrachtadt smöria och muka sine lemmar; Men samme eldh haar sig emoth all tanka trängt genom någon skorstens rembna, som till lijka brakt begge, wed hwar andra stående, Camrar i liusan låga; så att och wissheeten här af äfwen är befunnen, effter dett eldskadan öfwergått, i det begge skorstenarne der effter äro befundna alldeles tunna och rembnade» [14]. - Pappilan myöhempi palo oli 1/5 1756. Siitä on seuraava tieto Tenholan seurakuntaan muuttaneitten luettelossa vuodelta 1757 nuorten renkien Tuomas Antinpojan ja Simo Tuomaanpojan muuttamisesta Hollolasta Knopkägraan Bromarvissa, jolloin esitetaän Hollolan kirkkoherran 5/3 1757 päivätty todistus, jossa hän ei voi »giöra beskied» heistä, koska »kyrkjoböckerne och förhörs längderne förkommo i den olyckel:a brand, som här på min Prestegård timade d. 1 Maij sidstl. åhr» [15].

Huittinen. Piispantarkastuksessa 8/3 1708 todetaan, että pappila on palanut hiljattain. Kappalaisen pappila (Kulma) paloi 23/6 1752 ja uudelleen kirkon ynnä Lauttakylän kera 23/5 1783. Lauttakylä ja kirkko paloivat 18/5 1665 [16]. Ukkostuli murskasi kirkontornin /7 1758 [17].

Ii. Pappila paloi 30/4 1742. »Maltbastu, stall, foderlada samt 2:ne rior brunno ej» [18].

IITTI. Kappalaisen pappila paloi 11/7 1900.

Ikaalinen. Pappilassa ei 1722 ollut edes aittaakaan eikä oikeata tupaa [19].

ILOMANTSI. Kappalaispappilankin viholliset polttivat isonvihan aikana [20]. Kirkon ja tapulin palo oli salamaniskusta 27/7 1794.

Inari. Utsjoen pappilan palossa 10/4 1834 tuhoutui silloin käytännössä ollut Inarin rippikirja. Edellisen pääkirjan kansilehteen on sen johdosta merkitty: »Förnyad År 1838 ifrån pagina 106, för att tjena till grund för en ny, i stället för den genom Branden i Utzjock förlorade».

Jokioinen. Historiakirjat alkavat 1695, tilikirjat 1650. Kaikissa tähänastisissa luetteloissa on virheellisesti ilmoitettu alkamisvuosiksi 1745 ja 1779 [21]. Vrt. Ypäjä ja Karinainen.

JYVÄSKYLÄ, maaseurakunta. Kirkossa sattui 19/1 1934 tulipalo lämmityskellarin savutorven puupermannossa turmellen osan permantoa sekä kirkon sisämaalauksia.

KALAJOKI. Pappila ja siinä osa arkistoa (m.m. rippikirjat) näyttää palaneen, kuten 1. osassa on mainittu, n. 1797. Uusi pappila valmistui 1802.

Kannus. Kannuksen kirkonkylän suurpalossa 11/5 1934, joka syttyi erään kauppiaan vajassa ja jossa noin 1/3 koko kirkonkylän rakennuksista tuhoutui, paloi myös suurin osa seurakunnan virkatalojen rakennuksista, nim. kirkkoherran virkatalosta tuparakennus, koulurakennus, navetta, liiterirakennus, aittarakennus, puuhuone ja riihi sekä lukkarin virkatalo kokonaan: asuinrakennus ja talousrakennus, yhteensä 9 rakennusta. Jäljelle jäi vain pappilan päärakennus, sauna ja kellari.

Karinainen. Kirjallisuudessa on tähän asti ilmoitettu, että asiakirjat kirkonarkistossa alkavat 1904. Nyttemmin on todettu, että siinä säilytetään rippikirjat 1793-1796 (1797, 1803) ja v:sta 1804, lisäksi tilikirjoja v:sta 1774. Vrt. Jokioinen ja Ypäjä.

KARJAA. Pappilassa paloivat 1749 kaikki muut rakennukset, luvultaan 10, paitsi päärakennus.

Karstula. Pappilaa hävittivät 1808 venäläiset sotajoukot ja oli se korjauksen tarpeessa [22].

Karttula. V:n 1808-1809 sodan aikana pakeni vt. kappalaisen Carl Löfgrenin vaimo Helena Gustava Colliander Pielavedelle. Tällöin myös kaikki kirkon paperit siirrettiin muualle, suurin osa rouvan mukaan pakoretkelle. Kirjoista on muutamia sinä aikana hävinnyt [23].

Kemi, maaseurakunta. Kappalaisen pappila paloi 14/1 1912. (Palo sattui Feliksin päivänä ja kappalaisena oli Feliks Lujanen).

KERIMÄKI. Kun seurakunnalla ei ollut lainkaan vanhoja asiakirjoja valaisemaan kirkon vaiheita, niin piispa Daniel Juslenius määräsi piispantarkastuksessa 1737 pitämään pitäjänkokouksista pöytäkirjaa. Kirkkoherra Andreas Herkepæuksen (1755-1792) aikana hävisivät tarkastuskertomukset ja pitäjänkokousten pöytäkirjat, mikä todettiin v:n 1794 konsistorialisessa tarkastuksessa. Kappalaispappila paloi 1788 [24].

Kestilä. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan, vaikka vahvistusta asialle ei saa kirkonarkiston asiakirjoista, mutta kuitenkin varsin uskottavasti, aikaisempi pappilan päärakennus, »joka on ollut nykyisestä päärakennuksesta noin 65 m. itäänpäin (niinkuin koko silloinen pieni kartanokin ennen pappilaksi tuloa on niillä paikoilla ollut yksityisenä talona), on palanut ensimmäisen kappalaisen pastori C.O. Tenlénin aikana, joka on ollut täällä 1858-66 [1867] vuosina. Vanhat ovat puhuneet tästä. Palo olisi, alkaen vinnikamarista, missä pastorin isä asui, tapahtunut yösydämessä kovan pyryn vallitessa, jolloin ihmisten alusvaatteissaan oli pitänyt paeta naapureihin. Näin palanut rakennus oli siis vanha yksityisestä talosta jäänyt päärakennus nähtävästi, joka uutta pappilaa nykyiselle paikalle rakennettaessa tuntuu olleen käytännössä. Uudesta pappilasta rakennettuna puhutaan jo seurakunnan alkuvuosina, ulkorakennusten siirtämisestä sen paikalle ja päärakennuksen vetoisten huoneitten korjaamisesta».

Kiihtelysvaara. Kellotapulin palo oli 25/7 1813. Siitä on mm. seuraava merkintä: »25 Juli å en söndag under Gudstjänsten slog åskan ner å kyrkogården antände den nya och välmålade klockstapeln, hvilken med dess 2:ne välljudande klockor uppbrann och förstördes. En Bondehustru [Mickel Johansson Koljonens Susanna Heiskain] från Paloby blef till döds slagen, flere personer uti kyrkan blefvo af en åskvigge skadde, som inkom genom stora dörren och tog vägen ut genom utgången från sakristian». - Pappilassa paloi 4/6 1921 kaikki muut rakennukset paitsi päärakennus, riihi, sauna, sikala ja ladot [25].

Kirvu. Uutta kirkkoa varten määrättiin kolehti kannettavaksi 30/4 1816 [26].

Kiukainen. Pappila paloi 21/3 1808, jolloin paljon asiakirjoja (historiakirjoja) hävisi.

KIVENNAPA. Pappila oli 1705 autiona [27]. Kappalaisen pappilassa oli tulipalo keväällä 1678, jolloin »Cappellanen i Kifwinäbb Sochn Wällärde H: Andreas Caijain beklagade: att Gudh hade förledne wåhras straffat honom medh en hårdh wåd Eeldh, hwilken hans booder medh alle hans Boohagz tygh, så i Koppar som trää, sampt Kläder och Spanmåhl äre för honom opbrände». Oikeus totesi, että »Hans klagan i sanning består och skadan af rätt wåda pröfwes skedd wara» [28].

KOIVISTO. Pappilan pärekatolle lensi kipinä 24/6 1889 (päivä tarkistamaton) ja tuli poltti ainakin vesikaton, mutta saatiin rakennuksen palo alkuunsa sammutetuksi. Tämä ja rakennuksen huonous aiheutti nykyisen päärakennuksen rakentamisen 1890.

KOIVULAHTI. Pappilassa paloi 25/4 1871 pitäjäntupa ja puuliiteri. Tuli oli kirkkoon päin ja sytytti jo tapulin ja kirkon katon sekä pitäjänmakasiinin, mutta saatiin palot sammutetuiksi ajoissa [29].

KOKEMÄKI. Pitäjänapulaisen pappila paloi 1855, ainoastaan riihi ja aitta säilyi [30].

KOSKI H.L. Kansantaru kertoo venäläisten isonvihan aikana polttaneen pappilan ja käyttäneen kirkkoa kasarmina taikka hevostallina ja varastosuojana [31].

KRISTIINANKAUPUNKI. Kirkonarkiston ja kirkon omaisuuden viemisestä isonvihan aikana Ruotsiin ja sen saapumisesta elok. 1714 Tukholmaan sekä sen harhailusta Västervikiin, Strängnäsiin ja takaisin Tukholmaan 1716, jossa sen hävitti paon aikana kaupungin pormestariksi nimitetty Johan Mathlien, ks. [Walter Sjöblom], Kristinestads historia, Kristinestad 1915, ss. 263-264 ja 407.

KUOLEMAJÄRVI. Kirkkoherranviraston nyttemmin antaman ilmoituksen mukaan tuhoutui pappilan palossa 23/3 1908: rippikirja 1752-1768, inventaarioluettelo, konsepti syntyneistä y.m., kaikki sisääntulleet muuttokirjat, kaikki kuulutukset, 6 painettua kirjaa sekä m.m. hopeinen öylättirasia, tinainen rippikalkki, vanha kynttiläkruunu, joka paloi »kansliapöydän kera», mustapenkki.

Kuopio, maaseurakunta. Huhtik. tai toukok. alussa 1860 paloi 2. kappalaiselle vuokra-asunnoksi rakennettu vastavalmistunut asuinrakennus Vehmersalmen rannalla Soisalon mantereen puolella. Kappalainen sai sitten asua tilapäisessä vuokrahuoneessa kolmatta vuotta, kunnes seurakunta rakensi hänelle varsinaisen pappilan Huttujärven rannalle Putroniemen kylässä. Tämä pappila siirrettiin 1894 Vehmersalmen kylään oman virkatalon maalle, missä se nyt on Vehmersalmen pappilana [32]. - »[Nils] Agander [1789-1803] har så förestått Kuopio, at han bordt derifr. afsättas, men ej befordras. Vid Biskops-visitation yppades, hvad jag förut visste, at han ej ens fört några Kyrko-Böcker»;--- [33]. Kirkon palo 1604-1613 lienee sattunut n. 1611.

KUUSAMO. Siitä palosta, jossa vanhin arkisto näyttää tuhoutuneen, on seuraava ilmoitus pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 20/6 1760: »Förestältes nödwändigheten af de i wintras genom en wådelig eld obrukbare gjorde prästgårds spisars snara uplagande, hwartil en karl af hwart byalag blef utnämnd til den 29 hujus». Uuden pappilan kuntoonpanemisesta päätettiin kokouksessa 8/4 1749: »Widtaltes om den nya Bygningen som under Hr Kyrckioherdens Chydenii tid och efter hans afwikning för 6 åhr sedan blifwit upsatt, men så illa och obeqwämt indelt, at man haft betänckande, om hon är wärd at inredas och fullbyggas; doch som Socknen giordt sitt til och är oskyldig uti inrättningen, blef öfwerens kommit at byggningen skulle förfärdigas och hwar för sin andel skulle skaffa til materialier som behöfdes». Vielä kokouksessa 29/7 1753 mainitaan: »Gafs af Pastore tilkänna hwad wid den nya Byggningen ännu stod at laga med antydan at det dagen derpå skulle blifwa wärkstält. - Påmintes om nödig reparation på den gamla Byggningen i synnerhet betäckningen med ny näfwer och takwed». Vanhasta pappilasta sanotaan 17/4 1761: »Föreställtes huru bristfällig Prästegårds gamla byggning wore med begäran at den åtminstone skulle å nyo täckas, hwilket sochne männerna låfwade göra sedan arbetet följande dagen blifwit dem emellan tillbörligen utdelt». Palo on siis sattunut pappilan uudessa rakennuksessa kevättalvella 1760.

Kylmäkoski. Vaikka historiakirjat alkavat vasta 1857 (aikaisemmat ovat Akaan yhteydessä), on kirkonarkistossa kuitenkin rippikirjoja v:sta 1706.

Käkisalmi. »Under ryske fejden» [1656] tuhaksi palaneen kirkon tilalle rakennettavan uuden hyväksi annettiin kunink. kolehtilupa 23/7 1663 [34].

KÖYLIÖ. Pappilaa koskevia asiakirjoja ei v:n 1734 talonkatselmuksessa todettu laisinkaan olevan. Vanhin säilynyt on tästä tilaisuudesta [35].

LAPPEE. Kirkon ja kellotapulin palo ukkosentulesta sattui kesällä 1790 [36].

Lapua. Kappelilaiset kertovat 1/3 1595 Kaarle-herttualle, että ankara tuuli ja myrsky P. Tapanin yönä siirsi kirkon sijoiltaan yli kirkkomaan, hajoitti ja rikkoi sen, niin ettei kahta kappaletta ollut yhdessä. m.m. pitäjänkokousten pöytäkirja määrättiin hankittavaksi piispantarkastuksessa 1737 [37].

LAPVÄÄRTTI. Pappila paloi nähtävästi alkuvuodesta 1668. Tuomiokirjassa 24-26/2 1668 sanotaan: »prestegårds drengiar och pigor angående Brende- och Eldskada, som igenom deras försummelse och wangömmo samt skötlösan skull är skett och Prestegården helt och hållet uppbrändt» [38]. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan on pappilassa n. 1868-71 sattunut tulipalo, mutta todennäköisesti on siinä tuhoutunut ulkorakennuksia (renkitupa, ehkä myös talli ja navetta). Kirkonkokouksia on 1872 pidetty emäseurakunnan kaikissa kappeleissa (Karijoki, Isojoki, Siipyy, Kristiinankaupunki-Tiukka), joissa on päätetty laajoista uudisrakennuksista pappilassa ja erikoisesti kiinnitetty huomiota rakennusten kattoihin, mutta varmaa tietoa palosta ei ole saatu.

LEMI. 1680-luvulla rakennettu kirkko paloi kohta valmistuttuaan.

LEMU. »Lemo moderkyrkas räkenskaps bok 1635-1744» säilytetään Helsingin Yliopiston kirjastossa [39]. Kirkkoa tapuleineen ja arkistoa lienee hävitetty sodassa 1808.

LEPPÄVIRTA. Toista, 1748 vihittyä kirkkoa varten saatiin kuninkaan kolehdinkantolupa Porvoon hiippakunnasta 6/6 1740 [40].

Liljentaali. Kirkonisännöitsijän, katsastuskirjoittaja Randelinin talo Kortas Michelspiltomin kylässä paloi 18/6 1795, jolloin seurakunnan vanhimmat tilit ja asiakirjat tuhoutuivat. Samalla paloi kuoliaaksi Randelinin vaimo Ulrika Solitander [41].

Lohja. Isonvihan aikana kirkon vanhat asiapaperit, jotka kirkkoherra Abraham Juslenius vei mennessään Ruotsiin, menivät hukkaan [42]. Tämä perustuu Röringin selostukseen v:lta 1749. »Möjligt är, att de prestgårdsägorna berörande gamla bref och dokument, af hvilka år 1677 somliga uppgåfvos varit 200 och andra 300 år gamla, och som förvarats i kyrkan, blefvo bragta öfver till Sverige.--- Och då kyrkoherden i Kyrkslätt Dryselius visiterade här 1/3 1721 antecknades bl.a. att kkh. Juslenius vid afresandet med sig tagit kyrkans förgylda mässekalk, som dragit ½ stop, samt nya svenska Bibeln; 'det andra var här i förvar'». Käräjillä 15/10 1726 merkittiin m.m., että venäläiset syksyllä [1713] »borttagit altareklädet af fint lerft och broderadt med sölfver;---. Vidare befunnos 15 kyrkofönster alldeles borta, 20 st. söndergångne, och de öfrige mycket söndrige och svage, att de nästan öfver allt behöfde förnyas--». Pappila oli »förfallen» [43].

LOPPI. Täydennyksenä voinee mainita, että pappilan palossa yöllä vasten 17/4 1832, joka aiheutui kylässä syttyneestä tulipalosta, tuhoutui Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston ainehistoa, tekijä kun silloin oli seurakunnan kirkkoherra [44].

LUUMÄKI. Kappalaispappila paloi 17/5 1890 ja uudelleen 19/7 1905.

Marttila. Pappilan palo (ei 1773) on sattunut jo kohta ennen 9/7 1772, jolloin P. Kalm kirjoittaa C.F. Mennanderille: »Et rykte har varit i dessa dagar, som prästgården i S:t Mårtens sokn så totaliter och i hast upbrunnit inom par timmar, at gubben [Johan] Hortelius mist alt hvad han haft, utan at få rädda det minsta, och skal nu nödgas bo i en badstuga; men detta ryktet fodrar närmare bekräftelse. Man tror det är ogrundat». Sama kirjoittaa 15/1 1778: »Från Pehmar har biskopen [Jacob Haartman] väl utsatt [visitations]resan till S:t Mårtens sokn; men probsten Hortelius har kommit in, och undanbeder sig samma, föregifvande til ursäkt, at han icke hafver rum, at herbergera biskopen uti, icke sängkläder, inga husgeråd, ingen maat; det första miste han alt genom vådelden, och ehuru ny byggning sedan blifvit upsatt, äro inga spisar eller kakel-ugnar i rummen, och hvad det sidsta, eller maten angår, så hafva tiufvar delt och dela den med honom. Biskopen vet derföre nu intet, huru han med Nyby visitation skal göra» [45]. [Tarkastus toimitettiin sitten kuitenkin kohta].

Merikarvia. Isonvihan ajalta kerrotaan: »Kirkon tulot ja menot, sen puku ja omaisuus ovat, sen pahempi, muutamina kuluneina vuosina vihollisen kautta ja muutoin hävitetyt ja hajoitetut. Kirkon vuonna 1711 olevat varat 275 taaleria ja 6 äyriä kuparia ynnä v. 1712 ja v. 1713 kertyneet varat ynnä kirkon puvun, kalkin, öylättilautasen ja kellot vihollinen ryösti, joka tapahtui v. 1714 Helmikuussa». Pappila hävitettiin osaksi. Rovastinkäräjillä 1724 määrättiin, että se vähä mitä kirkon tavaroista ja rahoista oli jäänyt ryöstöstä jäljelle, oli tarkastettava ja kirjaan pantava »sittenkun kirkon kirjat ja asiapaperit, joita arveltiin löytyvän kirkkoherra Thomas Kellanderin (+ 1716) paperien joukossa, saataisiin takaisin hänen kuolinpesältään» [46].

Munsala. Pensalan 1907 rakennettu rukoushuone paloi 26/3 1926.

MUOLAA. Sotaväki autioitti pappilan 1585 (ei 1595).

MYRSKYLÄ. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17/2 1801 [47].

Mäntyharju. Kirkon asu säilyi isonvihan aikana, mutta kirkkovalli oli kokonaan rappeutunut ja mädännyt [48].

Nakkila. Kappalaisen Gustaf Grönholmin (1823-1852) yksityisesti omistama ja asuma talo on palanut (todennäköisesti) 1830-luvulla, mutta tarkempaa tietoa ei ole saatu.

Nivala. Pappila paloi (luultav. keväällä) 1876 [49].

NURMES. Venäläiset polttivat kirkon ja pappilan 26/8 1656. Porokylän palossa 20/7 1891, jossa kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat, paloi myös apulaisen (Herman Reinhold Damsténin) asunto ja siinä syntyneitten ja kastettujen luettelo 1880- 4/8 1886 [50].

Nurmo. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan on /7 1918 pappilassa myös ollut tulipalonalku, joka kohta tukahutettiin ennättämättä tehdä vahinkoa.

NÄRPIÖ. Isonvihan aikana lukkari sai osan kirkon omaisuudesta, ja paosta palattuaan hän jätti osan saamastaan takaisin, mutta epäiltiin, ettei hän kaikkea luovuttanut [51].

PALTAMO. Pappilan polttivat venäläiset jo 1578, vain kirkon 1581 [52].

PERNAJA. Pappila paloi 1708 [53].

Pertteli, ks. Uskela.

PIETARSAARI, maaseurakunta. Seurakuntatalossa syttyi tulipalo 7/5 1934 salaman tai muun ylimääräisen sähköpurkauksen johdosta, mutta palo saatiin pian sammutetuksi.

Pihlajavesi. Vaikka historiakirjat alkavat vasta 1834 (aikaisemmat ovat Keuruun yhteydessä), on rippikirja 1788-1793 (vaillinainen ja tilapäisluontoinen, nähtävästi rinnakkainen Keuruulla pidetyn kanssa) ja tilikirja 1798-1833, joka sisältää merkintöjä m.m. haudatuista, muttei vihkimämaksuista.

PIIKKIÖ. Ent. kappalaisen, sittemmin pitäjänapulaisen pappila paloi salaman sytyttämänä /7 1900, ainoastaan yksi edempänä ollut aitta säilyi.

Piippola. »Vt. saarnaaja Erik Ganander joutui v. 1798 kerran maantiellä, kun oli matkalla lukukinkerille Tavastkengän eli 'Hämeenkengän' kylään, riitaan majuri Possenin kanssa ja korvasi majurin antaman iskun niin tuntuvasti, että tämä meni tainnoksiin. Luullen tappaneensa majurin, lähti Ganander pakoon kirkonkirjat mukanaan Pietariin, missä sitten oleskeli kirjailijana 3 vuotta. Vihdoin saatuaan tietää, että Possen vielä oli elossa, palasi hän kotimaahan palvellen pappina eri seurakunnissa (Muhoksessa, Paavolassa ja Kempeleessä, + 1815). Mutta kirkonkirjat hävisivät Pietarin tielle ja ovat sanotulta ajalta vieläkin hukassa. Eräässä tilikirjassa on huomautus, että Ganander ja vt. saarnaaja Nils Abram Moliis eivät ole vuosilta 1797 ja 1798 pitäneet mitään tuloluetteloa kirkontuloista» [54].

PIRTTIKYLÄ. Pappilan palo oli pitkäperjantaina 19/4 1867 [55].

Pohjois-Pirkkala (Pirkkala). Pappila (»största delen af mangården och hela fägården med boskap») paloi 12/10 1682 [56]. Pappilassa syttyi 1694 tulipalo huoneessa, jossa kirkkoherran poika Johan Steen makasi sairaana [57]. - Kirkon tornissa syttyi tuli 27/3 1935, mutta se saatiin tukahdetuksi ennättämättä aikaansaada vakavampaa vauriota.

Pukkila. Pappila paloi 23/6 1841, myös talli ja muut rakennukset.

PYHÄJÄRVI U.L. Salama iski kirkontorniin 3/8 1843, mutta papin neuvokkuus esti enemmän tuhon. (Täten korjataan 1. osassa tieto Vihdin ja 6. osassa Pyhäjärven U.l. kohdalla). Carolus Lindbergin, m.t., s. 216, ilmoittama vuosiluku (1844) on epätarkka.

PYHÄJÄRVI V.L. Kappalaispappila, jonka päärakennus vasta oli valmistunut aikaisemman tultua käyttökelvottomana puretuksi, paloi kaikkine muine rakennuksineen yöllä vasten 19/7 1885, jolloin kaikki asiakirjat tuhoutuivat. Ainoastaan harmonion sanotaan pelastetun.

Raippaluoto. Björkön rukoushuone vioittui eräänä jouluaamuna 1840 syttyneestä tulipalosta [58].

RAUTU. Kirkonkylässä sattui 2/5 1935 suuri tulipalo, jolloin kirkon katto syttyi usean kerran tuleen, mutta saatiin palo sammutetuksi.

RÄISÄLÄ. »Kerrotaan että pappila noin 1751 oli palanut, mutta syy siihen, että arkisto alkaa vasta mainitusta vuodesta on, että silloinen kirkkoherra oli 21 v. kuluessa laiminlyönyt velvollisuutensa kirkolliseen kirjanpitoon nähden» [59].

SAARIJÄRVI. Teoksessa P.G. Leikkonen, Saarijärven seurakunnan vaiheita, Jyväskylä 1930, s. 99, mainittu pappilan palo 1738 tarkoittaa tekijän nyttemmin antaman ilmoituksen mukaan kappalaisen pappilaa.

SAKKOLA. Kirkkojen ohella paloi 2/8 1776 myös kellotapuli. Uusi tapuli valmistui 1783 [60]. Kappalaisen pappila paloi keväällä (ennen 29/5) 1882.

Simo. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan »koiran pentu on saanut repiä jonkun kirkonkirjan, joka on korvattu muistitiedon avulla laitetulla uudella. Ei ole tietoa, milloin tämä on tapahtunut». Vrt. Tenhola.

Simpele. Todennäköisesti pallosalama tuli 29/7 1934 kirkon katonlappeen läpi ullakolle sytyttäen vesikaton ja välikaton täytteen palamaan. Ennättämättä tehdä suuria vahinkoja saatiin palo pian sammutetuksi.

SNAPPERTUNA. Pappila paloi perustuksiaan myöden 1806, jolloin m.m. kaikki itsenäisesti pidetyt vanhimmat historiakirjat tuhoutuivat (ensimmäiset erilliset ovat laaditut Karjaan yhteyteen).

Somero. Kappalaisen pappilassa (Jaatila) paloi yöllä vasten 5-6/1 1754 »en boningsstuga och en bräklig bod» [61].

SUOMENNIEMI. Tieto arkiston palosta on v:lta 1826. Kun seurakunta perustettiin ja sai oman papin 1689 ja historiakirjat alkavat 1772, rippikirjat 1774, on pappilan palo kenties sattunut jo 1770-luvun alussa.

Säkylä. Kirkon ja pappilan palo on tapahtunut 25/8 1773 (ei n. 1774).

SÄRÄISNIEMI. Pappilan palo on mahdollisesti tapahtunut jo kevättalvella 1858, koska kaksi vanhusta muistaa sen sattuneen samana talvena, jolloin kappalainen Henrik Schwartzberg (18/11 1857) kuoli. Vanhin säilynyt asiakirja, köyhäinhoitokuitti, on päivätty 13/6 1858. Toisaalta kappalaisen leski Laura Schwartzberg kuulutuksessa 2/4 1859 ilmoittaa palon johdosta muuttavansa Paavolaan. Kappelikokouksen pöytäkirjasta 24/7 1859 käy ilmi, että sekä isompi että pienempi kalkki on tuhoutunut palossa ja jo 25/4 1859 on päätetty rakentaa uusi asuinrakennus (nyk. pirttirakennus), joka valmistui seuraavan kesän kuluessa.

SÄÄMINKI. K.O. Lindeqvist, m.t., s. 448, ilmoittaa vastoin muita, että venäläiset polttivat kirkon 1716 ja ukkosentuli jälleen 1719.

Taivassalo. Kirkkoherranviraston ilmoituksen mukaan ei Carolus Lindbergin mainitsemaa 1642 sattunutta kirkon paloa ole voitu asiakirjoista todeta, mutta lähivuosina on kirkossa suoritettu korjauksia, erikoisesti 1649. Sensijaan on 28/7 1686 sattuneesta palosta merkintä: »Anno 1686 d: 28 Julij om aftonen war treflig stark oskiodunder medh liungande, tå wedh solens Nedergång slogh LiungEldden på Kijrckiotaket, hwilcken affbran. Innandömet blef medh stoor mödha salverat, bran och 2:ne murade graffhuus med Lijken». Kirkon katon harjalla oli tulipalon alku 31/1 1912, mutta saatiin verraten nopeasti tukahutetuksi. Koko pappila paloi 1618, jolloin asiakirjoja tuhoutui. Kappalaispappilan palo on kirkonkokouksen pöytäkirjan mukaan ollut 10 (ei 12)/3 1903.

Tammela. Tuparakennus, jossa oli »piispankamari» paloi n. 1863. Päärakennuskin oli silloin tuhoutumisen vaarassa, mutta saatiin tuli sammumaan [62].

Tenhola. »A:o 1713 den 6 Aug. kom Ryssen först til Tenala». Tärkeimmät hopeaesineet vietiin Ruotsiin vihollista pakoon (1710) samoin kirkon kirjat ynnä kirkon koristukset, jotka 1736 »annoterades som obefintliga». Kuriositeettina mainittakoon v. 1839 hankittua alttaritaulua (Joh. Lindhin jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta, joka esittää Vapahtajaa opetuslapsineen ehtoollispöydän ääressä) vanhemmasta: »Om den föregående altartavlan heter det i en inventariiförteckning, att den framställt samma motiv som den nuvarande och att den sommartiden 1825 av en i kyrkan instängd hund blivit sönderriven» [63]. Vrt. Simo.

TEUVA. Pappila paloi 4/7 1875.

Toholampi. Pappila paloi 6/6 1886, mutta koko arkisto ja kirjasto näyttää pelastuneen. TURKU. Piispa Ericus Erici valittaa »Mina ägodelar äro ringare än mången kan tro; sedan jag genom elden etc. år [25/7] 1600 miste hus och grund med all den fattigdom jag åtte» [64]. Tuomiokapitulin pöytäkirjat 1738, 1739 ja 1740 »skola förkommit på Ålands haf, då de blifvit öfverförde till Riksdag i Stockholm» [65]. - Jo kaupungin palossa 13/5 1656 tuhoutui piispan asuntotalo [66]. - »Sedan åbyggnaden å den fordom till Kyrkoherde boställe anslagna Tomten så lidit af [29/5] 1681 års stora brand, att densamma ej vidare af Domprosten kunde bebos, i hvilket förstörda skick den sig sannolikt befann, då klyfningen af Pastoraterna 1698 för sig gick, då hvardera Pastorns aflöning föröfrigt reglerades, ej något om besagde Boställes disposition eller begagnande in Actis förekommer; och Staden [1821] ej ens äger någon Tomt för ett Kyrkoherde-Hus,-----; så har Pastor till ersättning derföre, af Stads-Cassan uppburit någon slags Hushyra---» [67].

TUUSULA. Kappalaispappila paloi 1760-luvun alkupuolella komministeri Henrik Nordströmin virka-aikana (1754-1768), jolloin inventaariossa 16/3 1766 sanotaan tuhoutuneen: pieni kalkki ja öylättilautanen (hopeasta), kuningatar Kristiinan suomalainen raamattu, Flavii Josephi judiska historia, Gezelii Bibelvärk-teoksesta Vanhan Testamentin edellinen osa ja 3:s nide Uudesta Testamentista, Bijchners Concordantz Bibel, Doct. Dorelii Sockenapothek.

ULVILA. Isonvihan aikana vietiin kirkosta kellot ja kirkkoasu [68]. Pappilan rukoushuone paloi 1/12 1934 tuhopoltosta (Kalle Johannes Mattsson).

Uskela. »Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667» säilytetään Helsingin Yliopiston kirjastossa [69].

VEHKALAHTI. Aarne Vuorimaan tieto teoksessaan »Piirteitä Sippolan historiasta» (Kansanvalistusseuran Kotiseutukuvauksia 26-30), Helsinki 1915, s. 11, että kappalaisen pappila on palanut 1793, ei ole oikea. Pitäjänkokouksessa 4/9 1793 Sippolassa kappelilaisten osanotosta kappalaistalon rakentamiseen esitettiin näet: »huruledes nu ett nytt Capellans-Bohl vid moderkyrkan, sedan det förra under senaste Svenska Kriget blifvit upbrändt» (Vehkalahden kirkonarkisto). Palo on todennäköisesti sattunut taistelun aikana 3/5 1790, sillä samoihin aikoihin poltettiin Anjalassa kellotapuli ja teoksessa Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns historia II, Fredrikshamn 1909, ss. 366-368 sanotaan: »Obekant med beslutet om återtåg för Siegroth, lät nämligen befälet i Fredrikshamn tidigt om morgonen den 24 juli [1788] verkställa det ödesdigra beslutet om förstadens nedbrännande för att hejda fienden och skaffa fästningskanonernas eld ett friare spelrum. Under general Levaschevs kommando verkställdes afbränningen så, att dock de långt söderom vägen åt stranden till belägna prästgårdsbyggnaderna och det åt motsatt håll likaledes ett godt stycke på sidan om vägen i Bamböle by belägna fälthospitalet skonades. --- I lägret vid Husula påstods af personer, som undkommit från staden, att ena flygeln af svenska kyrkan, som var byggd af trä, sönderskjutits, orgelverket krossats och klockstapeltornet tvärt afskjutits, två magasin sönderspillrats och en i corps de guardet sig uppehållande karl dödats. Dessa uppgifter måste likväl varit i hög grad öfverdrifna. I september 1788 reparerades hela kyrkan, men kostnaden drog blott 575 rubel. Klockstapeln var år 1792 så rutten, att den när som hälst kunde väntas falla omkull. Alltså begagnade man sig efter kriget fortfarande af den gamla klockstapeln, hvilket knappt låter tänka sig, om densamma verkligen skjutits tvärt af (Kyrkostämmoprot. 26/9 1788 o. 21/9 1792)».

VESILAHTI. Kappalaispappila, joka poltettiin vapaussodassa 7/4 1918, paloi myös 16/6 1907, jolloin miltei kaikki rakennukset tuhoutuivat.

Vihti. Kellotapulia koskeva korjattava tieto ks. Pyhäjärvi U.l.

Vuolijoki. Pappila paloi poroksi 10/6 1922. Siinä tuhoutuivat pääkirjat v:sta 1910, vihittyjen luettelo 1908-1922, useita vähempiarvoisia tilikirjoja, kirjeenvaihto 1908-1922.

Vöyri. Pappilaa tuli vahingoitti 1670. »Vid Vörå ting 16/9 1670 gav Martinus Gallus tillkänna det Martinus Gammal [Vöyrin kirkkoherra + 1668] av god vilja låtit Gustavus Gammal [Vöyrin kappalainen 1669-1684] bebo Vörå prästgård och där vistas intill dess Gustavus med annan lägenhet kunna sig förse. Emellertid hade genom dennes 'selskaps' förvållande större och bästa delen blivit avbränd, varigenom Gallus' svärmoder stor skada tagit. Gustavus G. sade sig icke varit hemma, utan hade elden kommit lös genom en pigas förvållande. Han hade själv förlorat alla sina böcker och hans lidna skada var minst 400 d:r krmt» [70].

Ylitornio. Pappila ulkorakennuksineen paloi 4/6 1908, mutta mitään tärkeämpää arkistoaineistoa ei tuhoutunut.

Ypäjä. Ensimmäisen n. 1600 rakennetun kirkon mainitaan palaneen, toisen lahonneen ennen n. v. 1638, jolloin kolmas rakennettiin [71]. Tähänastisissa lähteissä on mainittu, että historiakirjat alkavat 1838 ja rippikirjat 1841. Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että tilikirjoja on 1648-1696, 1729-1817 ja v:sta 1838, viinikassan tilikirjoja v:sta 1778, rippikirjoja v:sta 1707 (aukkoja, esim. 1810-1833), synt. luettelo 1719-1740, synt. ja kuoll. luetteloja v:sta 1838, vihittyjen v:sta 1889, muuttaneitten v:sta 1875. Vrt. Jokioinen ja Karinainen.

ÄHTÄRI. Kirkko kellotapuleineen paloi salamaniskusta 30/7 1935.


Liitteitä.

I.

Gustaf Gabriel Hällström, Utdrag ur Dom-Kapitlets i Åbo Cirkular-Bref, Åbo 1824.

S. 708. »Synodalisk förening författad i Åbo den 16, 17 och 18 Januari År 1696. [Johannes Gezelius nuor.].
19. De acta eller Skrifter som finnas efter aflidne Pastores och Praepositos, och kunna angå något som är publicum, måste Enkorna och arfwingarne låta inventeras till Successores, och ingalunda dem förhålla och förskingra».

II.

S. 719. »Synodalisk Förening, författad i Prestmötet som hölls i Åbo den 20, 21, 22 Januari år 1705. [Johannes Gezelius nuor.].
10. De Documenter som wid Kyrkor och Prestgårdar samt Capellans-bol fordras, skola de som afträda lägenheterne till Successores lewerera; de som derwid annorlunda göra, angifwas straxt i Dom Kapitlet».

III.

S. 173. 3/3 1779 [Jacob Haartman]: »---Hwad som för öfrigt (uti ofwanstående utdrag) förmäles om nogaste warsamhet uti Processers anställande antingen uti Embets ärender eller ock om Rättigheter och Inkomster, samt Chartors anskaffande på Presteborden, som äfwen angående Kyrko- och Prestebords-Documenters samt andra flere Ecclesiastike Handlingars wård och bibehållande, förnämligast under Nådår och Kyrkoherdars ombyten, att desamma oförskingrade och oförstörde måge bibehållas till framtidens nytta, rättelse och säkerhet; sådant kan Consistorium ej fyllest nog efter sin önskan recommendera till werkställighet.---».

IV.

S. 182. 19/7 1780 [Jacob Haartman]:

5:o. »Wid detta tillfälle kan Consistorium ej undgå att anmärka, hwad Det händelsewis icke längesedan förekommit, att nemligen Konungens Egit Höga Utslag och Förordnande med flera andra angelägna Documenter, som hela Församlingen Specielt angå, ej uti afskrift, utan allesammans in originali, blifwit såsom Bilagor till en hos Konungens Befallningshafwande ifrån en wiss ort insinuerad ansöknings- och beswärs-Skrift, som med Consistorio ändteligen blifwit communicerad, nyttjade, och sålunda Församlingen till ewärdelig saknad och skada ifrån sitt behöriga ställe bortskingrade. Denne casus gifwer altså Consistorio anledning, att till allmän warning och rättelse en sådan inpardonabel wårldslösa föreställa, under säker förmodan, att Prostar och Kyrkoherdar twertom hwar i sin stad hålla den wård öfwer Kyrkans och Församlingens, såwäl som Preste-bordens, Documenter och Handlingar, att de i bästa måtto förwarade och till efterkommandes gagn troligen öfwerlämnade warda».

V.

Protocoll Hållit wid Prestmötet i Åbo Den 16, 17, 18, 19 och 20 Sept. 1807, Åbo 1807, Bilaga Litt. A. till Circul. till Ven. Clerus i Åbo stift n:o 127 § 1 23/12 1807, ss. 60—62. [Jacob Tengström].
(Vrt. myös Gustaf Gabriel Hällström, Utdrag ur Dom-Kapitlets i Åbo Circulär-Bref, Åbo 1824, ss. 423-425).
§ 22. »Som likwäl ej sällan wid timande dödsfall i Prestehus den olägenhet inträffat, att åtskilliga derstädes förwarade, dels Kyrkan och Församlingen, dels Prestgårdarne rörande och dem tillhörige Handlingar, blifwit än skingrade och förlaggde, än alldeles förlorade, innan wid Successors ofta flere år derefter, skeende tillträde, inventering deröfwer hunnit anställas, då bristerne wäl kunnat anmärkas, men oftast ej mer ersättas; så fastställdes nu den ordning till framdeles efterlefnad», (seuraa määräyksiä asiakirjain inventeerauksesta ja säilyttämisestä).

»Ehuruwäl det således wore att förmoda, det genom slika åtgärder, i fall de allestädes noga och uppmärksamt blifwa handhafde, all förskingring af Kyrkornes och Prestegårdarnas Handlingar borde förekommas; så kunna likwäl händelser inträffa, då antingen genom eldswådor, tjufwahand, lån, eller ock wangömmo, m.m., angelägna papper gå alldeles förlorade, hwilka, efter slikt olycksfall, till Församlingarnas och Prestebordens oboteliga skada, ej mer någorstädes ifrån stå att renovera eller återanskaffa. Många i ecclesiastikt afseende wigtiga Documenter hafwa redan för detta på slikt sätt förkommit, och de än öfrige warande kan någon gång framdeles ett lika oblidt öde förestå? Herr Biskopen hemställde derföre nu till Cleri behjertande, om icke rådligast wore, att noga och vidimerade Afskrifter af all än i behåll warande, åtminstone wigtigare, Kyrko- och Prestgårds-Handlingar, såsom Domar, Råbref, Syne-Instrumenter, Chartæ beskrifningar, m.fl. utan uppehåll författades, och till Prosteri-Archiverna insändes, för att, till Kyrkornas och de Ecclesiastika lägenheternas framtida säkerhet, derstädes wederbörligen registrerade förwaras och således åtminstone derstädes wara tillgängelige, i händelse ock originalerna deraf olyckligtwis någon gång förlorades. Som nu Clerus detta på allmänt bästa syftande förslag enhälligt godkände, så anmodades Herrar Prostar och Pastorer, att om werkställigheten deraf genast nödig författning widtaga; och hwarwid Ståndets yngre Ledamöter så mycket mindre lära wägra wara behjelpeliga, som sannolikt de af en slik anstalt skola framdelas hemta den mästa båtnad».

VI.

Gustaf Gabriel Hällström, Utdrag ur Dom-Kapitlets i Åbo Circulär-Bref, Åbo 1824.

S. 321. 26/1 1805. [Jacob Tengström]. »Till följe af hwad Consistorium i Circuläret af d. 5 Octob. 1803 eskat, hafwa wäl numera ifrån de flesta Proste Expeditioner inkommit mer och mindre fullständiga Förteckningar å de publike Handlingar, som wid samma Expeditioner än finnas i behåll, och som hädanefter alltid, wid ombyte af Contracts-Prostar, eller deras Vicarier, komma att, enligt det upprättade Inventarium, till dens wård som Expeditionen förestår, aflemnas. Men som det närwarande förrådet af slika Handlingar på ganska få ställen swarat emot Consistorii önskan och förmodan, hwilket åter sannolikt torde härröra dels deraf, att ej nog bestämdt blifwit afgjort, hwad egenteligen wid i frågawarande Prosteri-Archiver bör för framtiden förwaras, dels ock af en nog allmän uraktlåtenhet, att wid hwarje timade ombyte af Prostewården i Contractet, Prosteriets Acter och Handlingar ifrån Afträdaren, eller dess Sterbhus, till den tillträdande inventera; ty har Consistorium ansett nödigt att, i afseende å nämnde Archivers inrättning och framtida widmagthållande, förordna som följer: 1:o Böra i ett wäl inrättadt Prosteri Archiv finnas och förwaras följande Handlingar: 1. En så kallad Prostebok, (se Kyrko Ordn. CXXIV, §. 19, mom. 8) eller Diarium öfwer alla så wäl in som utgående Bref och Expeditioner, med kort och summarisk anteckning ej mindre af deras innehåll, än af tiden då de ankommit och afgått, som hwad till följe deraf i Embetswägen tillgiordt blifwit; enligt de Formulär, som Consistorium, till wederbörandes närmare efterrättelse härhos upplysningswis will bifoga; hwilka slags Diarier Consistorium önskar må åtminstone ifrån innewarande års början allestädes i Prosterierna införas, och derefter så uppmärksamt fortsättas, att de, wid framdeles skeende Visitationer, må kunna ordentelige och fullständige företes. 2. Alla Domkapitlets så äldre som nyare Circulärer, jemte de ifrån Domkapitlet, Biskopen, Contractets Presterskap, eller ock från andra Tjenstemän och medborgare i Embetswägen ankommande öfrige bref och remisser i chronologisk ordning häftade och förtecknade, tills de framdeles i en lagom stor Volum kunna inbindas. 3. Concept-Brefbok, innehållande utkasten till alla slags ifrån Prosten i Embetsärender utgående Bref, Expeditioner och utlåtanden, likaledes chronolgice inhäftade och registrerade. 4. Cleri Comitialis Circulär-Bref, jemte Berättelser af Ståndets Fullmägtige om förloppet af afgjorde Riksdagsärender, samt om Revisioner af Bancowerket, Riksgälds Contoret och Riks Disconten. 5. Hwarjehanda äldre och nyare Prestmöts-Beslut och öfwerenskommelser. 6. Concept Protocoller till tid efter annan hållne Proste Visitationer, Installations och Kyrkowignings Acter, m.fl. Proste-Embetet tillhörige Embets förrättningar. 7. Protocoller öfwer wal till Biskop, Contracts-Prost, Riksdagsmän och Revisorer öfwer Rikets allmänna Penninge werk. 8. Förslagen och öfwerenskommelser rörande åtskillige Prosteriets gemensamma angelägenheter. 9. Prosteri Tabeller så wäl af äldre som nyare Formulärer. 10. Reversaler eller Förteckningar öfwer de ifrån Contractets samtelige Församlingar genom Contracts-Proste-Expeditionen afgående flere slags Ecclesiastike medel, med derå erhållne Qvittencer. 11. Så wäl Kongl. Maj:ts, som Collegiernes, Domkapitlets och öfrige både högre och lägre Domstolars Utslag och Resolutioner i alla enskildta mål, som dock röra dels Ståndet, dess Privilegier, rättigheter och skyldigheter, dels också de inom Prosteriet belägna särskilda Församlingars och Kyrkogälls ecclesiastike angelägenheter; hwilka slags Utslag och Författningar, ehuru ofta af mycken wigt, och tjenande till märkelig upplysning i wår Kyrko-Lagfarenhet, likwäl sällan komma till fleres kännedom än dem de närmast angå, och derföre äfwen oftast i Sterbhus dels förläggas, dels ock gå alldeles förlorade; hwarföre önskeligt wore, att de antingen in extenso i vidimerad afskrift till Prosteri Archivet af wederbörande insändes, eller att åtminstone innehållet deraf, jemte datum och åratal då de utfallit, med Contracts-Prosten communicerades, som i sådant fall ej lärer underlåta att slika uppgifter i Prosteriets Handlingar, till så wäl framtidas som efterkommandes underrättelse, anteckna; hwarmedelst många twister och rättegångar ofelbart skulle förekommas, upplysningar stå att säkert och på ett ställe winnas, som nu oftast alldeles icke, eller åtminstone ej utan mycken omgång och kostnad från flera håll och kanter måste tillhopa samlas. 12. Formulärer till Presterskapets Tro- och Huldhets- samt Embets Eder; och ändteligen äfwen 13. Utdrag ur de årlige Enkelistorne, så widt de angå Contractets Presterskap. Skulle Herrar Contracts-Prostar finna för godt att än härutöfwer för Prosteri-Archivet insamla flere slags ej mindre till befrämjandet af en god ordning i Kyrkostyrelsen, än för framtidens upplysning i Landets Kyrko, Lärdoms och Natural Historie tjenlige skrifter, anteckningar och Handlingar; ser Consistorium för sin del med nöje, att Samlingen efterhand äfwen med dessa slags Acter warder riktad, ehuruwäl någon egentelig författning derom ej för det närwarande kan widtagas---».


Kirkollisten rakennusten kokopalot aikajärjestyksessä.

* osoittaa, että rakennus on palanut sodassa.

1300-luku.

Tunnetaan vain piispankartanon ja 3 kirkon palot.

23/5 1318 (? 1317) *Kuusistossa piispankartano
12/6 1318 *Turussa kirkko
ennen 1339 Närpiössä kirkko
n. 1396 Kaarinassa kirkko

1400-luku.

Tiedossa vain piispankartanon ja 8 kirkon palot.

1411 Viipurissa kirkko
1425 (?) Turussa kirkko
Ennen 1429 Ulvilassa kirkko
1443 Turussa kirkko
1458 t. 1464 Turussa kirkko
jälk. 1461 Lempäälässä kirkko
1470 t. 1473 Turussa kirkko
1477 Viipurissa kirkko
1484-86 Kuusistossa piispankartano

1500-luku.

Tunnetaan 31 täysipaloa (ilman Turun kaniikkien asuntoja) eli 6 pappilan, 1 piispantalon ja 24 kirkon.

ennen 1500 Uudellakirkolla T.l. Putsaaren kirkko
1526 Siuntiossa kirkko
12/9 1536 Raumalla kirkko
1537 Raumalla pappila
15/2 1546 Turussa piispantalo, kaikkien kaniikkien prebendatalot
1562 Pernajassa pappila
22/5 1568 Karkussa kirkko
/3 1571 *Porvoossa kirkko
1573 Kirkkonummella kirkko
2/2 1577 Orivedellä kirkko
1577 (?) *Porvoossa kirkko
ennen 1578 Mynämäellä kirkko
1578 *Paltamossa pappila
1580 Janakkalassa kirkko
1581 *Paltamossa kirkko
1581 *Vehkalahdella kirkko
1582 *Iissä kirkko ja pappila
1582 *Limingassa kirkko
1585 *Muolaassa pappila
kes. 1588 Mustasaaressa kirkko
28/12 1589 *Limingassa kirkko
1589 *Iissä pappila
18/1 1590 *Muolaassa kirkko
18/1 1590 *Oulussa kirkko
1591 *Kemissä kirkko
1591 *Siikajoella kirkko
25/1 1592 *Limingassa kirkko
1592 *Paltamossa (Kajaanissa) kirkko
/6 1593 (1594) Turussa kirkko
1595 *Iissä kirkko

1600-luku.

Tiedossa on 72 kokopaloa (paitsi Turun kappalaisten taloja), joista 18 pappilan, 3 piispantalon, 46 kirkon ja 5 kellotapulin.

1602 Vesilahdella kirkko
1603 Hämeenkyrössä (Viljakkalassa) kirkko
n. 1604 Halikossa kirkko
n. 1611 *Kuopiossa kirkko
12/5 1612 Viipurissa kirkko
kes. 1617 Siuntiossa kirkko
1618 Taivassalossa pappila
12/7 1623 Lohjalla kirkko
1623 Inkoossa kirkko
4/3 1628 Naantalissa kirkko
27/5 1628 Viipurin maaseurak:ssa kirkko
1630 *Kuopiossa kirkko
9/10 1634 Käkisalmessa kirkko ja kellotapuli
Ennen n. 1638 Ypäjällä kirkko
1/5 1640 Raumalla kirkko
n. 1640 Kokemäellä kirkko
24/12 1641 Sundissa pappila
28/6 1642 Hollolassa kirkko
1642 Laihialla kirkko
1642 (?) Taivassalossa kirkko
14/7 1643 Lohtajalla kirkko
jälk. 1647 Paraisissa kirkko
3/10 1652 Viipurin maaseurak:ssa kirkko
3/10 1652 Viipurissa piispantalo
5/8 1654 Helsingissä kirkko
13/5 1656 Turussa piispantalo, pappila ja kappalaisten talot
26/8 1656 *Nurmeksessa kirkko ja pappila
/8 1656 *Kerimäellä kirkko ja pappila
1656 *Kiteellä kirkot
1656 *Liperissä kirkko
1656 *Räisälässä kirkko
1656 *Sortavalassa kirkko ja kellotapuli
6/2 1657 Joutsenossa pappila
Ennen 1659 Jomalassa pappila
Ennen 1663 [1656] *Käkisalmessa kirkko
1663 Saloisissa pappila
n. 1664 Lempäälässä pappila
18/5 1665 Huittisissa kirkko
ennen 24/2 1668 Lapväärtissä pappila
20/4 1670 Uskelassa pappila
ennen 16/9 1670 Vöyrissä pappila
n. 1670 Liedossa pappila
n. 1670 Pyhtäällä kirkko
26/7 1678 Sundissa kirkko
1678 Halikossa pappila
1678 Närpiössä pappila
29/8 1679 Käkisalmessa kirkko
n. 1680 Kerimäellä kirkko
29/5 1681 Turussa piispantalo ja pappila
23/6 1682 Raumalla kirkko ja kellotapuli
21/7 1628 Torniossa kirkko
12/10 1682 (Pohjois-) Pirkkalassa pappila
28/7 1686 Taivassalossa kirkko
1680-luv. Lemissä kirkko
9/5 1690 Viipurin maaseurak:ssa pappila
Ennen 1693 Iissä pappila
12/6 1693 Iissä kirkko ja kellotapuli
n. 1693 Sotkamossa kirkko
19/7 1694 Uukuniemellä kirkko
16/6 1697 Kristiinankaupungissa kirkko
28/5 1698 Porissa kirkko ja kellotapuli
3/6 1699 Iisalmella kirkko
1600-luv. Helsingissä hospitaalikirkko

1700-luku.

Kokopaloja on tiedossa (isonvihanajalta ylen puutteellisia varmoja tietoja) 149, joista 77 pappilan (niistä 19 kappalaistaloa), 58 kirkon (joista 3 rukoushuonetta) ja 14 kellotapulin.

1702 Haukiputaalla kellotapuli
1702 Kemiössä kirkko
1703 *Ilomantsissa kirkko ja pappila
3/2 1704 Teuvalla kirkko
1704 *Uudellakirkolla V.l. Juvan kirkko
1705 *Parikkalassa pappila
1705 *Pälkjärvellä kirkko
n. 1705 *Jaakkimassa kappalaispappila
n. 1705 *Kivennavalla pappila
6/2 1706 Hollolassa pappila
/10 1706 *Viipurissa kirkko
1706 (1708?) *Koivistolla kirkko
1706 (1710?) *Raudussa kirkko
ennen 8/3 1708 Huittisissa pappila
12/5 1708 *Porvoossa kirkko
1708 Pernajassa pappila
23/5 1709 Korppoossa kellotapuli
20/10 1709 Janakkalassa pappila
1709 *Tohmajärvellä pappila
/5 1713 *Helsingissä kirkko
/10 1713 *Pälkäneellä kappalaispappila
1713 *Föglössä kirkko
1713 *Hauholla pappila
1713 *Inkoossa pappila
1713 *Sottungassa kirkko
1713 (?) *Valkealassa pappila
1713 *Vihdissä pappila
12/8 1714 *Sundissa kirkko
30/11 1714 *Pietarsaaressa kirkko ja kellotapuli
1714 Kiukaisissa (Paneliassa) rukoushuone
1714 *Närpiössä pappila
1714 *Pietarsaaren maaseurak:ssa pappila
1714 *Saarijärvellä kappalaispappila
n. 1714 *Iissä pappila
1715 *Kemissä pappila
1715 *Oulussa Turkan rukoushuone
1715 Ulvilassa pappila
1716 *Kajaanissa kirkko
n. 1716 *Paltamossa kirkko, kellotapuli ja pappila
1716 (1719?) Savonlinna-Säämingissä kirkko
1718 Juvalla pappila
6/8 1719 Kuopiossa kirkko
1719 Savonlinna-Säämingissä pappila
Isonvihan aikana vielä, lukuisten lisäksi, nimetyt:
*Haukiputaalla pappila
*Hämeenlinnassa pappila
*Ilomantsissa kappalaispappila
*Kivennavalla kirkko
*Luumäellä pappila
*Perniössä kappalaispappila
*Sotkamossa kirkko
*Säkkijärvellä pappila ja kappalaispappila
(?) *Valkjärvellä kirkko
1722 (?) Hauholla pappila
n. 1722 Kuopiossa pappila
11/6 1728 Sahalahdella kirkko ja kellotapuli
n. 1728 Eurassa kirkko
n. 1732 Inkoossa kirkko
1733 Janakkalassa pappila
1738 Saarijärvellä kappalaispappila
1740 Lammilla kappalaispappila
5/9 1741 *Lappeella pappila ja kirkko
21/9 1741 *Säkkijärvellä kirkko, pappila ja kappalaispappila
10/12 1741 *Ilomantsissa pappila ja kappalaispappila
1741 *Rautjärvellä kirkko
1741 *Ruokolahdella pappila
1/3 1742 *Jääskessä pappila
30/4 1742 Iissä pappila
28/6 1742 *Haminassa kirkko
29/6 1742 Lapinjärvellä molemmat kirkot
28/7 1742 *Porvoossa kirkko
1742 *Kesälahdella kirkko
1742 *Kiteellä kappalaispappila
1742 *Tohmajärvellä pappila ja kappalaispappila
ennen 1745 Muolaassa kirkko
19/6 1745 Sulkavalla pappila
1746 Taipalsaarella pappila
1747 Lapualla kellotapuli
ennen 1748 Kurkijoella kappalaispappila
kes. 1751 Köyliössä kirkko
1751 (?) Räisälässä pappila
23/6 1752 Huittisissa kappalaispappila
n. 1753 Hattulassa kirkko
5/1 1754 Somerolla kappalaispappila
1/5 1756 Hollolassa pappila
1758 Elimäellä pappila
1758 Sääksmäellä kellotapuli
kevättalv. 1760 Kuusamossa pappila
1760 Aurassa pappila
26/12 1761 Lapinjärvellä pappila
1761 Lammilla pappila
1761 Ulvilassa pappila
18/7 1764 Kerimäellä kirkko
n. 1764 Pielavedellä pappila
1765 Rääkkylässä kirkko
ennen 16/3 1766 Tuusulassa kappalaispappila
kev. 1770 t. 1771 Ähtärissä kirkko ja pappila
ennen 9/7 1772 Marttilassa pappila
4/6 1773 Savitaipaleella kirkko
29/7 1773 Punkalaitumella kirkko ja kellotapuli
25/8 1773 Säkylässä kirkko ja pappila
1775 Hauholla kappalaispappila
1775 Orivedellä kirkko
2/8 1776 Sakkolassa molemmat kirkot ja kellotapuli
1776 Kurkijoella pappila
20/7 1779 Kurussa kirkko
12/9 1779 Orivedellä kirkko ja kellotapuli
1779 Sortavalassa pappila
1780 Laitilassa Untamalan kirkko
1/7 1781 Kemiössä kirkko
23/5 1783 Huittisissa kirkko ja kappalaispappila
3/7 1783 Köyliössä pappila
1785 (?) Laitilassa kirkko
13/6 1788 Saarijärvellä pappila
1788 Kerimäellä kappalaispappila
3/5 1790 *Vehkalahdella pappila
/5 1790 *Anjalassa kellotapuli
kes. 1790 Lappeella kirkko ja kellotapuli
ennen 8/10 1791 Heinolan maaseurak:ssa pappila
1791 Ruskealassa pappila
Ennen 1793 Iniössä kirkko
10/4 1793 Laitilassa kirkko ja kellotapuli
27/7 1794 Ilomantsissa kirkko ja kellotapuli
28/10 1794 Pohjassa pappila
17/4 1795 Valkealassa kirkko
/4 1795 Juvalla pappila
n. 1797 Kalajoella pappila
24/6 1799 Suoniemellä kirkko

1800-luku.

Viime vuosisadalta on tiedossa 157 pappilan (70, joista 10 kappalaisen tai pitäjänapulaisen virkataloa ja 5 tilapäistä papin asuntoa), kirkon (55) ja kellotapulin (32) täysipaloa.

/9 1800 Joroisissa kappalaispappila
10/6 1801 Porissa kellotapuli
Ennen 1803 Akaassa pappila
1/11 1803 Eurajoella pappila
1803 Rantasalmella pappila
22/5 1804 Kuhmoniemellä kirkko ja kellotapuli
1804 Sotkamossa kappalaispappila
7/8 1806 Mikkelissä kirkko ja kellotapuli
28/9 1806 Luopioisissa kirkko ja kellotapuli
1806 Snappertunassa pappila
2/5 1807 Loimaalla pappila
kev. 1807 Ilmajoella pappila
kev. 1807 Kuhmoniemellä pappila
21/8 1807 Kiskossa kirkko
21/3 1808 Kiukaisissa pappila
20/7 1808 *Närpiössä pappila ja kappalaispappila
21/8 1808 Kangasniemellä kirkko ja kellotapuli
1/9 1808 *Kauhajoella kirkko ja pappila
7/11 1808 *Kalajoella kirkko ja kellotapuli
1808 Parikkalassa kirkko
1808 Tammelassa pappila
/2 (3?) 1809 *Brändössä A. pappila
/2 (3?) 1809 *Kumlingessa pappila
/2 (3?) 1809 *Sottungassa pappila
19/8 1809 Keuruulla pappila
6/10 1810 Raahe-Saloisissa pappila
1810 Kuusistossa pappila
9/6 1811 Huittisissa pappila
22/8 1812 Valkjärvellä kirkko
25/7 1813 Kiihtelysvaarassa kellotapuli
31/7 1813 Kannuksessa kirkko ja kellotapuli
alkuv. 1814 Sysmässä pappila
1814 Koskella T.l. pappila
12/11 1815 Lohjalla pappila
12/4 1817 Lapissa T.l. pappila
7/6 1818 Hartolassa kappalaispappila
22/7 1818 Vihdissä kirkko ja kellotapuli
kes. 1818 Parikkalassa pappila
14/1 1820 Sysmässä pappila
14/6 1821 Tammisaaressa kirkko ja kellotapuli
18/8 1821 Haminassa kirkko ja kellotapuli
18/8 1821 Vehkalahdella kirkko ja kellotapuli
14/2 1822 Hirvensalmella pappila
23/5 1822 Oulussa kirkko ja kellotapuli
7/11 1824 Humppilassa pappila
Ennen 1826 (? 1772) Suomenniemellä pappila
26/6 1826 Virolahdella pappila
4/9 1827 Turussa kirkko
14/8 1828 Pielisjärvellä kirkko ja kellotapuli
25/12 1828 Hartolassa kellotapuli
Ennen 1831 Kuhmoisissa pappila
7/7 1831 Padasjoella pappila
20/8 1831 Laukaassa kirkko
17/4 1832 Lopella pappila
15/3 1833 Degerbyssä pappila
10/4 1834 Utsjoella pappila
12/7 1834 Leppävirralla kirkko ja kellotapuli
9/2 1837 Kymissä kirkko
23/7 1837 Rääkkylässä kirkko ja kellotapuli
18/7 1839 Luumäellä kirkko ja kellotapuli
19/4 1840 Liperissä kappalaispappila
23/6 1841 Pukkilassa pappila
12/6 1842 Liperissä kirkko ja kellotapuli
10/7 1842 Ylöjärvellä kirkko ja kellotapuli
21/11 1843 Kymissä kirkko ja kellotapuli
1844 Pyhäjoella kirkko
29/12 1845 Petäjävedellä pappila
8/8 1846 Vihdissä kirkko
25/6 1847 Rautjärvellä kellotapuli
3/6 1849 Uukuniemellä kellotapuli
1849 Siikaisissa pappila
2/1 1851 Pälkjärvellä pappila
22/5 1852 Porissa kirkko ja kellotapuli
3/8 1852 Vaasa-Mustasaaressa kirkko ja kellotapuli
6/7 1855 Loviisassa kirkko ja kellotapuli
10/8 1855 *Suomenlinnassa kirkko
1855 Kokemäellä pitäjänapulaisen pappila
31/7 1856 Rautjärvellä pappila
10/7 1857 Tuusniemellä kirkko
22/7 1858 Lopella kirkko
kevättalv. 1858 t. 1859 Säräisniemellä pappila
/4 t. /5 1860 Kuopion maas:ssa 2. kappal. asunto
25/7 1860 Pälkjärvellä kirkko ja kellotapuli
/4 1865 Virroilla kirkkoh.apul:n asunto
24/11 1865 Tyrnävällä kirkko
19/4 1867 Pirttikylässä pappila
Ennen 1868 Kivennavalla pappila
15/5 1868 Vesilahdella pappila
26/7 1869 Kalajoella kirkko
7/5 1871 Leppävirralla kappalaispappila
7/7 1872 Rautjärvellä kirkko
4/7 1875 Teuvalla pappila
kev. 1876 Nivalassa pappila
16/6 1876 Maariassa kirkko
25/6 1876 Kiteellä kirkko
21/5 1877 Uudellakirkolla V.l. pappila
24/6 1879 Kontiolahdella kirkko
26/3 1880 Iniössä kirkko
1/5 1880 Laitilassa kirkko ja kellotapuli
28/5 1880 Lopella kirkko
1/7 1881 Pihtiputaalla pappila
ennen 29/5 1882 Sakkolassa kappalaispappila
14/6 1882 Lumijoella kirkko
14/6 1882 Oulunsalossa kirkko
syks. 1882 Vanajassa pappila
30/5 1883 Kuhmoniemellä pappila
24/7 1884 Enonkoskella kirkko ja pappila
19/7 1885 Pyhäjärvellä V.l. kappalaispappila
6/6 1886 Toholammilla pappila
28/12 1886 Jepualla pappila
21/5 1887 Siikaisissa kirkko
3/7 1887 Heinävedellä kirkko
16/9 1887 Kiteellä kirkko
21/6 1888 Nurmeksessa pappila
21/8 1888 Loimaalla kirkko ja kellotapuli
23/12 1888 Perttelissä kellotapuli
/3 1889 Seiskarissa papin tilapäinen asunto
11/11 1889 Harjavallassa pappila
17/5 1890 Luumäellä kappalaispappila
20/7 1891 Nurmeksessa kirkko, kellotapuli ja apulaisen pappila
7/5 1893 Helsingin pitäjässä kirkko
22/6 1895 Pyhäjärvellä O.l. kirkko
20/5 1896 Helsingin pitäjässä pappila
13/7 1896 Pyhäjärvellä O.l. kirkko ja kellotapuli
7/7 1898 Alahärmässä kirkko
28/8 1898 Somerniemellä pappila
29/5 1899 Impilahdella vt. kirkkoherran asunto

1900-luku.

Tältä vuosisadalta tunnetaan jo 89 pappilan (38, joista 12 kappalaisen virkataloa ja 1 vt. kirkkoherran asunto), kirkon (37, niistä 8 rukoushuonetta), kellotapulin (13) ja seurakuntatalon (1) suurpaloa.

11/7 1900 Iitissä kappalaispappila
/7 1900 Piikkiössä pitäjänapulaisen pappila
2/8 1901 Hailuodossa pappila
24/8 1909 Kivennavalla kellotapuli
17/1 1902 Lumijoella pappila
31/12 1902 Haapavedellä vt. kirkkoherran asunto
2/2 1903 Jokioisissa pappila
10/3 1903 Taivassalossa kappalaispappila
13/2 1905 Savitaipaleella pappila
19/7 1905 Luumäellä kappalaispappila
16/6 1907 Vesilahdella kappalaispappila
16/7 1907 Pielavedellä kappalaispappila
23/3 1908 Kuolemajärvellä pappila
4/6 1908 Ylitorniossa pappila
23/7 1908 Raahe-Saloisissa kirkko
17/3 1909 Soanlahdella pappila
27/5 1909 Paimiossa Pyhän Jaakopin rukoushuone
21/7 1910 Räisälässä kirkko ja kellotapuli
14/1 1912 Kemin maas:ssa kappalaispappila
7/4 1912 Alavudella kirkko
21/7 1912 Joutsassa pappila
24/7 1912 Inarissa pappila
12/5 1914 Hirvensalmella kirkko
1/11 1914 Lopella kirkko
2/5 1916 Alavieskassa kirkko
1/1 1917 Humppilassa kirkko
7/5 1917 Korppoossa pappila
1/7 1917 Kihniössä pappila
27/1 1918 Jyväskylän maaseur:ssa kirkko ja kellotapuli
23/3 1918 Pornaisissa kirkko
24/3 1918 *Messukylässä pappila
25/3 1918 Sysmässä pappila
26/3 1918 *Raudussa kirkko ja kellotapuli
30/3 1918 *Noormarkussa kirkko
2/4 1918 *Valkjärvellä kirkko ja kellotapuli
4/4 1918 *Valkjärvellä kappalaispappila
7/4 1918 *Vesilahdella kappalaispappila
10/4 1918 *Joutsenossa kappalaispappila
11/4 1918 *Eurajoella pappila
17/4 1918 *Kokemäellä pappila
17/4 1918 *Tyrväällä pappila
19/4 1918 *Tyrväällä Sammaljoen rukoushuone
24/4 1918 *Savitaipaleella pappila ja kirkko
25/4 1918 *Joutsenossa kirkko ja kellotapuli
25/4 1918 *Kalvolassa kirkko
25/4 1918 *Lemissä pappila ja kellotapuli
27/4 1918 *Lammilla kirkko ja kellotapuli
14/4 1919 Rantasalmella Oravin rukoushuone
13/9 1919 Töysässä pappila
25/1 1920 Alahärmässä kirkko
9/3 1920 Närpiössä Näsbyn rukoushuone
2/4 1920 Karttulassa kirkko
13/11 1920 Valkealassa kirkko
22/5 1921 Sundissa kirkko
25/12 1921 Kauhavalla kirkko
20/4 1922 Sulkavalla pappila
10/6 1922 Vuolijoella pappila
6/4 1924 Padasjoella kirkko ja kellotapuli
23/5 1924 Heinolan maaseur:ssa kappalaispappila
14/8 1924 Juupajoella pappila
24/5 1925 Jämsässä kirkko
27/7 1925 Taivalkoskella kirkko
16/3 1926 Munsalassa Pensalan rukoushuone
12/7 1927 Oravaisissa kellotapuli
16/3 1928 Hirvensalmella pappila
15/4 1928 Harlussa Hämekosken rukoushuone
1/6 1928 Mäntyharjussa kappalaispappila
1/4 1929 Sääksmäellä kirkko ja kellotapuli
6/1 1930 Saloisissa kirkko
16/2 1930 Kalajoella kirkko
27/7 1931 Viljakkalassa pappila
20/10 1931 Tyrnävässä pappila
23/6 1932 Kaukolassa kirkko ja kellotapuli
2/4 1933 Vähässäkyrössä Tervajoen rukoushuone
10/6 1933 Teiskossa seurakuntatalo
1/12 1934 Ulvilassa pappilan rukoushuone
30/7 1935 Ähtärissä kirkko ja kellotapuli

Yhteenveto

(ilman epämääräisiä, varsinkin lukuisia isonvihanaikaisia tietoja).

Vuosi-
sata
Yh-
teensä
Pappi-
loita
Kappa-
lais-
taloja
Papin
tilap.
asuntoja
Piispan-
taloja
Kirk-
koja
Rukous-
huoneita
Kello-
tapu-
leita
Seu-
rak.
taloja
1300- 4 - - - 1 3 - - -
1400- 9 - - - 1 8 - - -
1500- 31 6 - - 1 24 - - -
1600- 72 18 - - 3 46 - 5 -
1700- 149 77 19 - - 58 3 14 -
1800- 157 70 10 5 - 55 - 32 -
1900- 89 38 12 1 - 37 8 13 1
_______ _______ _______ _______ _______ _______ _______ _______ _______ _______
Yhteensä 511 209 41 6 6 231 11 64 1

Yleishakemisto.

Numerot tarkoittavat tutkimuksen osia.

Ahlainen 1
Akaa 1
Alahärmä 1, 6
Alastaro 1, 7
Alatornio 1
Alavieska 1
Alavus 1, 3
Angelniemi 1
Anjala 1
Antrea 1
Askainen 1
Askola 1
Aura (Prunkkala) 1
Bergö 1
Bromarvi 1
Brändö, Ahv. 1, 3
Degerby 3
Dragsfjärdi 1
Elimäki 1, 2
Eno 1
Enonkoski 1
Espoo 1
Eura 1, 6
Eurajoki 1, 3, 4, 7
Finström 1
Föglö 1
Geta 1
Haapajärvi 1
Haapavesi 1, 2
Hailuoto 1, 2, 7
Halikko 1, 5
Hamina 1, 6, 7
Hammarland 7
Harjavalta 1
Harlu 1
Hartola 1, 2
Hattula 1, 2
Hauho 1, 2, 7
Haukipudas 1, 2
Hausjärvi 1
Heinjoki 7
Heinola, maaseurak. 1, 2, 7
Heinävesi 1
Helsingin pitäjä 1
Helsinki 1, 4
Hiitola 1
Hinnerjoki 1
Hirvensalmi 1, 7
Hollola 1, 7
Honkilahti 1
Houtskari 1
Huittinen 1, 7
Humppila 1
Hämeenkyrö 1, 6
Hämeenlinna 1, 2, 6
Ii 1, 2, 4, 6, 7
Iisalmi, maaseurak. 1, 2
Iitti 1, 7
Ikaalinen 4, 7
Ilmajoki 4, 6
Ilomantsi 1, 7
Impilahti 1, 2
Inari 1, 7
Iniö 1, 2, 3, 4
Inkoo 1
Isokyrö 1
Jaakkima 1
Janakkala 1, 5
Jepua 1
Johannes 1
Jokioinen 1, 7
Jomala 1
Joroinen 1
Joutsa 1
Joutseno 1, 6, 7 (s. 33)
Jurva 1
Juuka 1
Juupajoki 1
Juva 1, 2
Jyväskylä, maaseurak. 1, 6, 7
Jämsä 1
Jääski 1, 2
Kaarina 5
Kaarlela (Kokkola, maaseurak.) 1
Kaavi 1
Kajaani 1
Kalajoki 1, 2, 7
Kalvola 1
Kangasala 1
Kangasniemi 1
Kannus 1, 2, 7
Karinainen 7
Karjaa 1, 2, 3, 7
Karjalohja 1
Karkku 1, 2
Karstula 7
Karttula 1, 7
Karuna 1
Kauhajoki 1, 2, 4
Kauhava 1, 2
Kaukola 1, 2
Kemi, maaseurak. 1, 4, 5, 7
Kemijärvi 1
Kemiö 1, 3
Kempele 1, 2
Kerimäki 1, 6, 7
Kestilä 7
Kesälahti 1
Keuru 1, 2
Kihniö 1
Kiihtelysvaara 1, 6, 7
Kiikala 1
Kiikka 1
Kiikoinen 1
Kirkkonummi 1, 2
Kirvu 7
Kisko 1
Kitee 1, 4
Kiukainen 1, 7
Kivennapa 1, 2, 7
Kivijärvi 1
Koivisto 1, 3, 5, 7
Koivulahti 1, 7
Kokemäki 1, 4, 7
Kontiolahti 1
Korpilahti 1
Korppoo 1
Korsnääsi 1
Kortesjärvi 1
Koski H.l. 1, 2, 3, 7
Koski T.l. 1
Kristiinankaupunki 1, 4, 7
Kruununkylä 1
Kuhmoinen 2
Kuhmoniemi 1, 2, 4
Kumlinge 1, 3, 4
Kuolemajärvi 1, 7
Kuopio, maaseurak. 1, 2, 7
Kuorevesi 1
Kuortane 1
Kurkijoki 1
Kuru 1, 2, 4
Kuusamo 1, 4, 7
Kuusisto 1, 2, 4
Kylmäkoski 7
Kymi 1, 4
Käkisalmi 1, 4, 6, 7
Kälviä 1
Kärkölä 1
Köyliö 1, 7
Laihia 1, 6
Laitila 1, 2, 3, 5, 6
Lammi 1, 2, 4
Lapinjärvi 1
Lappajärvi 1
Lappee 1, 2, 3, 7
Lappi T.l. 1
Lapua 1, 7
Lapväärtti 1, 7
Laukaa 1
Lavia 2
Leivonmäki 1
Lemi 1, 4, 7
Lemland 1, 4
Lempäälä 1, 2, 3, 6
Lemu 1, 7
Leppävirta 1, 2, 7
Lieto 2
Liljentaali 7
Liminka 1, 2
Liperi 1, 2
Lohja 1, 3, 7
Lohtaja 1, 2
Loimaa 1, 3, 4
Lokalahti 2
Loppi 1, 3, 7
Loviisa 1, 6
Lumijoki 1
Lumparland 1, 2
Luopioinen 1
Luoto 1
Luumäki 1, 7
Luvia 1
Längelmäki 1, 4
Maalahti 1, 4
Maaria 1, 2, 3
Marttila 1, 7
Masku 1
Merikarvia 7
Messukylä 1
Mietoinen 1
Mikkeli, maaseurak. 1, 6
Muhos 1
Munsala 1, 7
Muolaa 1, 2, 7
Muonio 1
Mustasaari 1, 6
Mynämäki 1
Myrskylä 1, 7
Mäntsälä 2
Mäntyharju 1, 7
Naantali 1, 2
Nakkila 7
Nauvo 1
Nivala 1, 7
Noormarkku 1
Nousiainen 1
Nurmes 1, 2, 3, 4, 6, 7
Nurmijärvi 2
Nurmo 1, 7
Närpiö 1, 3, 4, 7
Oravainen 1
Orimattila 1
Orivesi 1, 2, 6
Oulainen 1
Oulu 1, 2, 6
Oulunsalo 1
Paattinen 1
Paavola 1
Padasjoki 1, 4
Paimio 1, 4
Paltamo 1, 2, 7
Parainen 1
Parikkala 1, 3
Parkano 1
Pattijoki 1
Perho 1
Pernaja 1, 7
Perniö 1
Pertteli 1, 7
Peräseinäjoki 1
Petäjävesi 1
Pielavesi 1
Pielisjärvi 1, 6
Pietarsaari 1, 5
Pietarsaari, maaseurak. 1, 2, 7
Pihlajavesi 7
Pihtipudas 1
Piikkiö 1, 7
Piippola 7
Pirttikylä 1, 3, 6, 7
Pohja 1
Pohjois-Pirkkala 7
Pori 1, 6
Pornainen 1
Porvoo 1
Pudasjärvi 1
Pukkila 1, 7
Pulkkila 1
Punkalaidun 1, 2, 3
Purmo 1
Puumala 1, 2, 4
Pyhtää 1, 4
Pyhäjoki 1, 4, 5
Pyhäjärvi O.l. 1, 2
Pyhäjärvi U.l. 1, 6, 7
Pyhäjärvi V.l. 1, 7
Pyhämaa 1
Pyhäranta (Rohdainen) 1
Pälkjärvi 1, 4
Pälkäne 1, 2
Raahe 1, 2
Raippaluoto 6, 7
Rantasalmi 1
Rantsila 1, 4
Rauma 1, 2, 4, 6
Rautjärvi 1
Rautu 1, 2, 6, 7
Ristiina 1, 4
Rovaniemi 1
Ruokolahti 1
Ruskeala 1
Räisälä 1, 6, 7
Rääkkylä 1, 4
Saarijärvi 1, 3, 7
Sahalahti 1, 6
Sakkola 1, 2, 7
Salo 2
Saloinen 1, 2
Saltvik 1, 4
Sammatti 1
Savitaipale 1, 6
Savonlinna 1
Seinäjoki 1
Seiskari 1
Siikainen 1
Siikajoki 1, 4
Simo 7
Simpele 5, 7
Sipoo 1, 6
Sippola 1
Siuntio 1
Snappertuna 1, 7
Soanlahti 1
Somerniemi 1, 4
Somero 1, 7
Sortavala 1, 2
Sotkamo 1, 3
Sottunga 1, 3
Sulkava 1
Sulva 1
Sund 1, 4, 5
Suodenniemi 1, 2, 3
Suomenniemi 1, 7
Suonenjoki 1
Suoniemi 1
Sysmä 1
Säkkijärvi 1, 2
Säkylä 1, 2, 7
Särkisalo (Finby) 1
Säräisniemi 1, 7
Sääksmäki 1, 5
Sääminki 1, 2, 7
Taipalsaari 1, 2
Taivalkoski 1
Taivassalo 1, 2, 6, 7
Tammela 1, 4, 7
Tammisaari 1, 2, 6
Teisko 1, 4
Tenhola 7
Tervola 1
Teuva 1, 7
Tohmajärvi 1
Toholampi 7
Tornio 1
Turku 1, 2, 4, 5, 7
Tuulos 1
Tuusniemi 1
Tuusula 1, 7
Tyrnävä 1, 2
Tyrväntö 1
Tyrvää 1
Töysä 1
Ulvila 1, 2, 7
Urjala 1, 4
Uskela 2, 7
Utsjoki 2, 5
Uukuniemi 1
Uusikaarlepyy 1
Uusikaupunki 1
Uusikirkko T.l. [72] 1, 2
Uusikirkko V.l. 1
Vaasa 1, 2, 6
Vahto 1
Valkeala 1, 2
Valkjärvi 1, 6
Valtimo 1
Vanaja 1
Varkaus 4
Vehkalahti 1, 2, 4, 6, 7
Vehmaa 1
Vehmersalmi 1
Velkua 2
Vesilahti 1, 3, 4, 7
Viapori (Suomenlinna) 1, 5, 6
Vihanti 1
Vihti 1, 7
Viipuri 1, 2
Viipuri, maaseurak. 1, 2
Viitasaari 1, 2
Viljakkala 1, 2
Virolahti 1, 2
Virrat 1, 5
Vuolijoki 7
Vårdö 1
Vähäkyrö 1, 3
Västanfjärdi 1
Vöyri 1, 7
Ylimarkku 1
Ylistaro 1
Ylitornio 1, 2, 7
Ylöjärvi 1
Ypäjä (Perttula) 7
Ähtäri 1, 3, 7
Ähtävä 1

Kreikkalaiskatoliset seurakunnat.

Hamina 2
Hämeenlinna 2
Ilomantsi 2, 5
Joensuu 5
Kellomäki 2
Kitelä 2
Kotka 2
Kuokkala 2
Kurkijoki 3
Kyyrölä 2
Mikli 3
Rautjärvi 3
Rosona 3
Salmi 3
Sortavala 3
Suistamo 2
Suojärvi 2
Taipale 2, 3
Tampere 2
Terijoki 2
Tiurula 2
Viapori (Suomenlinna) 3
Viipuri 2

Painatuksen aikana tavattu tieto:

JOUTSENO. Pappila paloi kokonaisuudessaan »nattetijdh uthi ottan» 6/2 1657. (S.V.A. Lappeen aliosan syyskäräjät 6/10 1657).

Viitteet

[1] Danmarks Kirkebøger. En oversigt over deres vaesentligste inhold indtil 1891 ved S. Nygård. (Vejledende Arkivregistraturer V). Udgivet af Rigsarkivet, København 1933.

[2] Vastaavat numerot 1. osassa olivat 338 ja 246 (251, vrt. 4 osa). - V:n 1808-09 sodan hävityksiin on vielä lisättävä Karstulan pappila ja Lemun kirkko, tuhopolttoihin Heinolan maaseurakunnan pappila 1791.

[3] Sisältyvät (osittain tässä täydennettyinä ja oikaistuina) luetteloon »Kirkollisten rakennusten kokopalot» Genoksessa 1935, ss. 75-78, muut tiedot on saatu mainitun luettelon painattamisen jälkeen.

[4] Vanajan kappalaisen pappila on katsottava pappilaksi, samoin Vehkalahden. (Vrt. 3. osa. Pappila tässä kirjoituksessa = se virkatalo, jossa arkisto sijaitsee).

[5] Niistä Vesilahden kappalaispappila paloi kahdesti, 1907 ja 1918, jotapaitsi se oli jälleen palaa 1932! Luumäen kappalaispappila paloi myös kahdesti 15 vuoden väliajalla: 1890 ja 1905!

[6] 1. osassa tunnettiin 1800-luvulta yhteensä 106 ja 1900-luvuilta 71 suurpaloa. - 1900-luvulla ei näytä paloja sattuneen kuutena vuotena: 1904, 1906, 1911, 1913, 1915 ja 1923. - Kuten edempänä olevasta yhteenvedosta näkyy, on tässä tutkimuksessa todettu yhteensä 511 kokopaloa, joista v:een 1899 422, ilman kellotapuleita 371. Arkistovaltuuskunnan mietintö v:lta 1900 tuntee palaneita pappiloita ja kirkkoja vain 201. Lisäksi se toteaa sodassa hävitetyn 153 kirkonarkistoa. Niistä varmaankin suurin osa on isonvihanaikaisia, joista valtavalta määrältään on ainoastaan epämääräisiä tietoja, minkä vuoksi niitä ei nytkään ole voitu paloina huomioida yhteenvedossa (vrt. 3. osa).

[7] Ensimmäinen painosta julkaistu pappeinkokouksen pöytäkirja Suomessa. Vrt. Ad. Neovius, Pappeinkokouksista Suomessa (Vartija 1897).

[8] Vrt. Gabriel Nikander, Jacob Tengström såsom akademisk lärare och biskop intill 1808, Borgå 1913, ss. 149-150, 183, ja M.G. Schybergson, Jakob Tengströms vittra skrifter i urval med en lefnadsteckning (Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland XLI), Helsingfors 1899, s. CVII.

[9] Aikojen kuluessa on rovastikuntiin nähden - hiippakuntajakojen ja muiden aluejärjestelyjen yhteydessä (nimetkin ovat tavan takaa muuttuneet) - toimeenpantu suuria muutoksia ja lääninrovasteina on toiminut, paitsi tuomiorovastikunnissa, rovastikunnan eri seurakuntien kirkkoherroja. Arkistojen täydellinen selvittäminen senvuoksi ymmärrettävästi tuottaa huomattavia vaikeuksia ja paljon työtä, kun säilynyt aineisto lähiaikoina on koottava ja järjestettävä käyttökelpoiseksi.

[10] Alfons Takolander, Erik Gabriel Melartin II (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XXII), Ekenäs 1927, s. 30.

[11] Kirkkoherranviraston tiedonanto, joka perustuu maanviljelijä Vihtori Lahdenrannan, Eurajoki, ilmoitukseen. Palosta ei ole tavattu merkintää pitäjänkokouksen pöytäkirjasta, mutta 22/10 1803 pidetyssä kokouksessa päätettiin yksimielisesti kirkon vihkiminen toimittaa »Pyhäin päivänä, kun puuseppä Friman oli mennyt varmaan takuuseen siitä, että kirkko valmistuu kahden viikon kuluessa». Uusi pappila valmistui n. 1810.

[12] Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns historia I, Fredrikshamn 1908, s. 253.

[13] Sakari Kuusi, Hollolan pitäjän historia. Muinaisuuden hämärästä kunnallisen elämän alkuun 1860-luvulla I, Porvoo 1935, s. 439. - Vrt. myös W. Palmroth, Hauhon seurakunta. Muistojulkaisu 600-vuotisjuhlaa varten, Hämeenlinna 1929, ss. 55-56.

[14] S.V.A. Hollolan ja Tennilän syyskäräjät 17-18/12 1706.

[15] Professorin rouva Emmy Hultmanin tiedonanto.

[16] Rovasti G.W. Stenrosin muistiinpanot kirkkoherranviraston välityksellä. Saman lähteen mukaan pappila paloi 9/6 1812, mutta vuosi on oleva 1811 (vrt. 1. osa).

[17] Huittinen ja huittislaiset entisaikoina. Efraim Careniuksen v. 1759 ilmestyneen teoksen pohjalla esittänyt Arvo Inkilä. (Kansanvalistusseuran Kotiseutukuvauksia 7-10), Helsinki 1910, s. 37.

[18] S.V.A. Iin kesä- ja syyskäräjät 6-8/7 1742.

[19] Wilh. Carlsson, Entinen Ikalinen. Historiallinen kertomus Ikalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä (Pitäjänkertomuksia IV), Helsinki 1871, s. 210.

[20] S.V.A. Ilomantsin talvikäräjät 29/1 1729.

[21] Tämänvuoksi ei nimeä enää paineta kapiteelilla [JOKIOINEN] ja vastaava seurakuntien luku on oleva 190 (eikä 191, kuten tutkimuksen 1. osassa). Vielä Hugo Godenhjelm, Suomen pappilat, Helsinki 1935, antaa tämän seurakunnan historiakirjoista yllämainitun väärän tiedon, kuten lukuisista muista, koska sen tiedot näyttävät (paitsi nuoremmista seurakunnista) olevan pelkkää vanhojen epäluotettavien matrikkelitietojen kopiointia. Teosta on tässä suhteessa sekä annettuihin, tosin niukkoihin, historiallisiin tietoihin nähden käytettävä varovaisuudella. Valitettavasti teoksesta ei myöskään saa tyhjentäviä tietoja esim. arkistosuojista, seurakuntataloista, rukoushuoneista jne., joista puuttuu maininta lukuisista seurakunnista; samoin seurakuntien lopullisesta itsenäistymisestä. Viimeksimainittu huomautus koskee myös Carolus Lindbergin teoksia Suomen kirkot. Maamme kirkkorakennuksia käsittelevä tietoteos, Helsinki 1934, ja Finlands kyrkor, Helsingfors 1935.

[22] P.G. Leikkonen, Saarijärven seurakunnan vaiheita, Jyväskylä 1930, s. 113.

[23] Eero Hyvärinen, Karttulan seurakunta. 150-vuotismuisto 30/6 1913, Kuopio 1913, s. 49.

[24] Mikko Saarenheimo, Kerimäen pitäjän historia (1632-1932) esivaiheineen, Savonlinna 1932, ss. 162, 170, 173.

[25] Tässä yhteydessä voinee mainita, että 19/5 1930 paloivat myös Kuusjärven pappilan kaikki ulkorakennukset kokonaisuudessaan. Vrt. edellä Kannus ja Karjaa.

[26] Turun hiippakunnan tuomiokapitulin kiertokirje 10/7 1816 N:o 177 § 1.

[27] Edgar Sillman, Piirteitä Kivennavan pitäjän historiasta Ruotsinvallan aikana (Historiallinen Arkisto XXIII, 2, 2), Helsinki 1913, s. 22.

[28] S.V.A. Äyräpään käräjät 7-9/8 1678.

[29] Kansanedustaja K.V. Åkerblomin tiedonanto.

[30] Vrt. Johan Adolf Lindström, Kumo socken uti historiskt hänseende (Suomi 1860), Helsinki 1862, s. 329. Samassa kohdassa ilmoitetaan, että pitäjänapulaisen pappila paloi 1812, joka tieto ei voi olla oikea, sillä kirkkoherranvirastokin ilmoittaa, että palossa tuhoutuivat vain ulkorakennukset, mutta päärakennus säästyi (vrt. 4. osa).

[31] Sakari Kuusi, m.t., s. 439.

[32] Kunnallisneuvos Bruno Ilmoniemen tiedonanto.

[33] H.G. Porthans bref till M. Calonius II. (Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland V), Helsingfors 1886, s. 473, 12/4 1798.

[34] Handlingar rörande Finska kyrkan och presterskapet utgivna av K.G. Leinberg IV, Helsingfors 1900, s. 205.

[35] V. Salminen, Köyliön pitäjän historia (Pitäjänkertomuksia VII), Helsinki 1905, s. 139.

[36] T.G. Murto, Lappeen pitäjän historia II. Vuodesta 1784 nykypäiviin, Lappeenranta 1929, s. 40.

[37] Juho Koskimies, Lapuan pitäjän historia. (Pitäjänkertomuksia VIII), Oulu 1908, ss. 142, 264.

[38] Kansanedustaja K.V. Åkerblomin tiedonanto.

[39] Vrt. Gunnar Suolahti, Suomen pappilat 1700-luvulla, Porvoo 1912, s. 193, alaviite 1. Kirja on Suomen Sukututkimusseuran toimesta jäljennetty.

[40] J.M. Salenius, Leppävirran seurakunnasta menneellä ja tällä vuosisadalla (Kuopion Klassillinen Lysee. Kertomus lukuvuodesta 1897-1898), Kuopio 1898, s. 3. Uusi kirkko vv. 1748-1804 oli nimeltään »Prinssi Kustaa». Tätä ei Carolus Lindberg, m.t., laisinkaan tunne. - Osoitukseksi siitä miten puutteellisesti Carolus Lindbergin teoksessa kirkkojen nimikot on mainittu (vrt. 6. osa), esitettäköön vain seuraavat: Iisalmen maaseurakunnan v:sta 1779 on »Kustaa Adolf» (Santeri Rissanen, Iisalmen entisen pitäjän historia, Kuopio 1927, s. 342); Keuruun 1758-1792 oli »Adolf Fredrik» (Aksel Warén, Keuruun pitäjän historia = Pitäjänkertomuksia V, Helsinki 1890, s. 23); Kokemäen v:sta 1786 »Kustaa» (Johan Adolf Lindström, Kumo socken uti historiskt hänseende, Suomi 1860, Helsingfors 1862, s. 317); Kuhmoisten v:sta 1785 »Kustaa [III]» (Fabian Linden, Keräelmiä Kuhmoisten pitäjän historiasta, Tampere 1925, s 53); Lappeen v:sta 1794 »Maaria», kuten useat edellisetkin (T.G. Murto, Lappeen pitäjän historia II, Lappeenranta 1929, s. 44); Liperin 1669-1774 »P. Kolminaisuus» (Ilmari Manninen, Liperin seurakunnan historia Ruotsin vallan aikana = Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XV, Helsinki 1917, s. 38); Lopen 1800-luvulle »P. Birgitta» ([J.H. Tuori], Lopen pitäjä, Helsinki 1900, s. 15); Merikarvian 1776-1898 »Sofia Magdalena» (G.A. Heman, Tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä, Pori 1899, s. 79); Piippolan v:sta 1770 »Magdalena» (R. Calamnius, Tietoja Piippolan seurakunnan vaiheista, Jouko II, Helsinki 1914, s. 130); Pyhämaan v:sta 1804 »P. Jaakoppi» (H.J. Salokangas, Muutamia tietoja Pyhänmaan luotoseurakunnan kirkon historiasta, Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Pöytäkirjat liitteineen VII, 1906-1907, Jyväskylä 1908, ss. 285, 291); Pöytyän v:sta 1793 »Kustaa Aadolf» (E.A. Virtanen, Pöytyän kirkkoherrakunta vuosina 1721-1809 = Varsinais-Suomen Tutkimusyhdistyksen Julkaisuja III, Turku 1920, s. 199); Rautalammin 1685-1758 »P. Lauri» (K.J. Jalkanen, Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia = Pitäjänkertomuksia VI, Jyväskylä 1900, s. 185); Saarijärven 1694-1849 »Johannes» (m.m. K.J. Jalkanen, m.t., s. 191); Tohmajärven v:sta 1751 »Kustaa» (A.R. Saarenseppä [Cederberg], Piirteitä Tohmajärven seurakunnan kirkollisista oloista vuosina 1721-1809, Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja I, 1911, Mikkeli 1912, s. 177); Toholammin 1765-1861 »Kustaa» (Juhlajulkaisu Toholammin kirkkojuhlan johdosta 1911, Kokkola 1911, s. 8); Tornion v:sta 1686 »Hedvig Eleonora» (Kaarlo Airas, Tornion kirkko. Yksityistietoja, Oulu 1917, s. 5); Uskelan vanha »P. Martti» (V.J. Kallio, Uskelan kirkollisia vaiheita, Salo 1932, s. 6); Valkealan 1798-1920 »Aleksander» (Väinö Vaara, Valkealan seurakunnan historia II, Kouvola 1931, s. 63); Valkjärven 1798-1812 »Paavali» (J.M. Salenius, Valkjärven pitäjän kertomus = Pitäjänkertomuksia II, Helsinki 1870, s. 90); Vihdin 1772-1818 »Kustaa» (A.J. Hipping, Beskrifning öfver Vichtis socken, Helsingfors 1845, s. 55); Viipurin ruotsalais-saksalaisen v:sta 1799 »Paavali» (J.M. Salenius, Valkjärven pitäjän kertomus, s. 91); j.n.e. - Vrt. edelleen Kyrkornas namn och titelhelgon teoksessa Ad. Neovius, Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv (II. Specialkatalog öfver domkapitelsarkivet i Borgå), Kuopio 1893, ss. IV-VI, ja Juhani Rinne, Kirkkotutkimuksen lisiä Suomen vanhimpaan seurakuntahistoriaan (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja VII-X, 1917-1920), Jyväskylä 1930, ss. 241-276.

[41] Vrt. Anders Allardt, Liljendal sockens historia, Lovisa 1935, s. 152.

[42] K. O. Lindeqvist, Isonvihan aika Suomessa, Porvoo 1919, s. 365.

[43] Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden [II] (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Pöytäkirjat liitteineen X 1909-1910), Jyväskylä 1912, ss. 133-135, 141-145.

[44] Carl Henric Strandberg, Åbo stifts herdaminne I, Åbo 1832, s. 439.

[45] Pehr Kalms brev till samtida I. Pehr Kalms brev till C.F. Mennander utgivna av Otto E.A. Hjelt och Alb. Hästesko (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXIV), Helsingfors 1914, ss. 251, 302-303, 307-308.

[46] G.A. Heman, Tietoja Merikarvian pitäjän entisyydestä, Pori 1899, ss. 43-44, 48, 50.

[47] Turun hiippakunnan tuomiokapitulin kiertokirje 15/7 1801 N:o 77 § 1.

[48] K. O. Lindeqvist, m.t., s. 449.

[49] Vrt. m.m. Gunnar Suolahti, Suomen pappilat 1700-luvulla. Porvoo 1912, kuva s. 121.

[50] Tiedot kirkkoherranvirastolta lehtori, fil. maist. Olli Koistisen antamina.

[51] K. O. Lindeqvist, m.t., s. 365.

[52] A. Vartiainen, Kajaanin kaupungin historia I, Kajaani 1931, ss. 38, 40.

[53] K. O. Lindeqvist, m.t., s. 444.

[54] R. Calamnius, Tietoja Piippolan seurakunnan vaiheista (Jouko, Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kotiseutujulkaisu II), Helsinki 1914, s. 138. - Axel Bergholm, Sukukirja I, Kuopio 1901, s. 506.

[55] Kansanedustaja K.V. Åkerblomin tiedonanto.

[56] S.V.A. Pirkkalan syyskäräjät 6-8/11 1682. Tätä ja seuraavaa paloa ei tunne Wilh. Carlsson, Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä (Pitäjäänkertomuksia I), Helsinki 1869, eikä K.V. Kaukovalta - K. Jaakkola - Aug. Sorila, Pirkkalan historia, Tampere 1934.

[57] Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XVII, 1933, Helsinki 1935, s. 17.

[58] Kansanedustaja K.V. Åkerblomin tiedonanto.

[59] Vrt. myös Ad. Neovius, Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeli, Kuopio 1898, Hist. osasto, s. 125; »Genos» 1935, s. 116.

[60] Ur Finlands historia. Publikationer ur de Alopæiska pappren. Redigerade af Ad. Neovius II, Borgå 1891-1892, s. 567.

[61] S. V. A Tammelan ja Someron syyskäräjät 4/12 1754.

[62] Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto 1423-1923, Forssa 1923, s. 71.

[63] Alfons Takolander, Bidrag till Tenala och Bromarv socknars historia (Brages Årsskrift V, 1910), Helsingfors 1912, ss. 82, 94, 112, 131, 133. - V.K.E. Wichmann, Historik över Tenala socken. 1329-1929, Ekenäs 1928, s. 36.

[64] Finlands minnesvärde män II, Helsingfors 1855-1857, s. 11.

[65] Kaarlo Österbladh, Turun tuomiokapitulin arkiston luettelo (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia IX), Turku 1911, s. IX.

[66] Vrt. m.m. Väinö Perälä, Eskil Petraeus, kirkkohistoriallinen tutkielma (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XXV), Turku 1928, s. 252.

[67] Jac. Tengström, Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke-Stift II, Åbo 1821, s. 102.

[68] K. O. Lindeqvist, m.t., s. 450.

[69] Vrt. »Genos» 1932, s. 89.

[70] Kansanedustaja K.V. Åkerblomin tiedonanto. Vrt. myös Atle Wilskman, Släktbok I, Helsingfors 1916, p. 385.

[71] Tarmo Hirsijärvi, Ypäjän kunnan historia. Kunnalliselämä vv. 1876-1926, Forssa 1926, ss. 4-6. - Ypäjä. Pitäjänkuvaus, Forssa 1926, ss. 1, 4.

[72] Uusikirkko T.l. 1/1 1936: Kalanti; Kuhmoniemi 1/1 1937: Kuhmo.


Genos 7(1936), s. 1-33

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1936 hakemisto | Vuosikertahakemisto


Genos articles published by and copyright The Genealogical Society of Finland
The original article can be found here

Personal tools
blog comments powered by Disqus